Kirjakerho

Natsileski Lina Mannisen uskomaton elämä

  • 37 min
  • tillsvidare

Lina (s. 1911) ja SS-kenraali Reinhard Heydrich ehtivät elää Prahassa vain vuoden, ja jo sinä aikana Heydrich ehti saada kutsumanimen Prahan teurastaja. Lina oli miehensä moottori, joka puski miehensä valtaan.

Julma mies surmattiin attentaasissa, ja Lina pakeni lapsineen Pohjois-Saksaan. Hän avioitui Intimiteatterin perustaja Mauno Mannisen kanssa. Tälle avioliitto oli performanssi ja Linalle keino päästä eroon pahamaineisesta sukunimestään. Lina kuoli yksinäisenä ja sairaana Fehmarnin saarella vuonna 1985.

Kirjailija Terhi Rannela ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Frau.

Kuva: Vesa Laura

Sändningar

  • ti 7.6.2016 17.20 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Suomessa kirjoitettiin aforismeja jo 1700-luvulla. 2000-luvulla meno yltyy ja monipuolistuu. Aforismin vaiheista kertovat Suomen aforismiyhdistyksen Marko Laihinen ja Toni Heikkinen. Toimittajana Jani Tanskanen.

  • Kevättalven 1925 William Faulkner odotteli laivaa New Orleansissa ja samalla hän testaili taitojaan, muunteli ja muokkasi kertomuksiaan, julkaisi niitä ja tienasi matkarahoja Eurooppaan. Näissä nuoren kynäilijän pikaisissa jutuissa näkyy jo paljon nobelkirjailijan vimmaa, tulevia mestariteoksia. Käsittelyssä on William Faulknerin teos New Orleansin tarinoita. Sen on suomentanut Kristiina Drews. Eeva Luotosen vieraana ohjaaja ja käsikirjoittaja Jan Forsström.Lukijana Ville Tiihonen.

    KUVA: Carl van Vechten

  • Tänä keväänä kaikille Suomen peruskoulun 9.-luokkalaisille jaetaan palkitun nigerialaisen kirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien esseeteos ”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä"

    Sukupuoli, naisen asema ja identiteetti ovat kiinnostaneet Adichiea aikaisemminkin. Vuonna 2013 suomeksi käännetyssä teoksessa Kotiinpalaajat Adichie kuvaa nuorta nigerialaista naista, joka muuttaa opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Rotu, identiteetti, luokka nousevat keskeisiksi teemoiksi teoksessa. Mutta kirjaa voi lukea myös rakkaustarinana, kehityskertomuksena ja sosiologisen tutkielmana. Kirjakerhossa Kotiinpalaajat -teoksesta ovat keskustelemassa suomentaja Hanna Tarkka ja kirjallisuudentutkija Minna Niemi. Näytteet lukee Erja Manto. Ohjelman on toimittanut Eeva Luotonen.

    KUVA: Beowulf Sheehan/PEN American Center / Otava

  • Kirjailija Peter Sandström ajattelee samoin kuin hänen Runeberg-palkitun Laudatur-romaaninsa päähenkilö Peter: hysteria on valloittanut maailman. Kirjailija Peter osaa kuitenkin myös ottaa rauhallisesti. Suomenruotsalainen Turussa asuva Peter Sandström siis sai eilen Runeberg-palkinnon seitsemännestä romaanistaan Laudatur. Se kertoo 51-vuotiaasta miehestä, joka törmää menneisyyteensä ja kesään 1988. Laudatur on paitsi romaani ihmisestä muutosten keskellä, myös tutkielma perheestä. Anna Tulusto keskustelee kirjoittamisesta, Laudatur-romaanista ja maailmasta Peter Sandströmin kanssa. Näytteet lukee JP Pulkkinen.

    Kuva: Robert Seger/Moment

  • Aikamatkalla 1900-luvun halki kirjailija Markus Leikolan romaanissa Uuden maailman katu professori Woland lentelee Moskovan lisäksi myös Berliinin, Lontoon ja New Yorkin yllä - ja elokuvien hahmot heräävät henkiin vaikuttamaan maailmanhistoriaan. Kirjakerhon "Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä" on toimittanut Jukka Kuosmanen.

    Lukijana Anu Heikkinen. KUVA: YLE

  • Wang Wei on Kiinan suosituimpia runoilijoita kautta aikojen. 700-luvulla elänyt Wang Wei teki loistavan uran virkamiehenä, muusikkona, maisemamaalarina ja runoilijana. Hänen maalauksistaan on sanottu että ne olivat kuin runoja, ja runoistaan sanotaan että ne ovat kuin maalauksia. Wang Wein valitut runot ilmestyivät suomeksi marraskuussa.
    Kirjakerhossa on vieraana suomentaja, sinologi Pertti Seppälä, lukijana Ville Tiihonen ja toimittajana Eeva Luotonen.
    Kuva: Wang Wein maisemateos (Wikimedia commons)

  • Maailman kirjat ovat sekaisin, kun kirjailijat käyttävät kirjoissaan useampaa kuin yhtä kieltä. Esimerkiksi Laura Lindstedtin Oneiron ei ole vain suomea vaan myös englantia, saksaa ja hepreaakin. Kyse ei kuitenkaan ole uudesta ilmiöstä, sanoo kirjallisuudentutkija Heidi Grönstrand. Kotimaista kirjallisuutta on aina kirjoitettu useilla kielillä. Kirjakerhossa puhutaan siitä, mistä koulussa ei kerrottu. Aleksis Kivikö kirjoitti ruotsiksi, Hella Wuolijoki viroksi ja Kersti Bergroth saksaksi? Toimittajana on Jani Tanskanen.

  • Lontoolainen kirjailija Sadie Jones työskenteli pitkään tv-käsikirjoittajana, kunnes nelikymppisenä julkaisi esikoisromaaninsa Kotiinpaluu (2008). Romaani sai hyvän vastaanoton ja keräsi palkintoehdokkuuksia ja palkintoja. Jones on julkaissut nyt neljä romaania, joista kaksi on ilmestynyt suomennettuina: Kotiinpaluu ja Ehkä rakkaus olit totta. Molemmat teokset on suomentanut Marianna Kurtto.
    Kirjakerhossa puhutaan Jonesin suomennetuista romaaneista ja keskustelijoina ovat professori Liisa Tiittula sekä FM Piritta Maavuori. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. Näytteet lukee Sari Siekkinen.
    Kuva: Sadie Jones kuvaaja Charlie Hopkinson / Otava

  • Onko Josif Stalin ollut merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa? Oliko Neuvostoliiton diktaattorilla Suomeen jokin erityissuhde? Poliittisen historian professori Kimmo Rentolan Stalin ja Suomen kohtalo -kirjasta keskustelevat historioitsija Veijo Åberg ja toimittaja Jukka Kuosmanen.

  • Kaunokirjallinen matka, jossa toimittajalla on kädessään uusi kotimainen romaani ja vuoden 1937 kartta suomalaisesta kaupungista, jonka katukyltit ovat nykyään venäjäksi. Kirjalija Anna Kortelainen vie Kirjakerhon kuulijat aikamatkalle Siemen-romaaninsa tapahtumapaikoille vanhaan ja uuteen Viipuriin.

    Kuva: YLE

  • Millainen joulu löytyy viiden suomalaisen novellin tarinoista kun tekijöinä ovat Sillanpää, Salama, Jotuni, Pakkala ja Haanpää? Jouluun sijoittuvista novelleista kesksustelevat muusikko Maija Vilkkumaa ja suomenkielen dosentti Laura Visapää Helsingin yliopistosta. Tonttuna toimittaja Jukka Kuosmanen.

  • Jukka Viikilän esikoisromaani Akvarelleja Engelin kaupungista tuli saman tien palkituksi Finlandialla. Mistä kauniissa ja unenomaisessa kirjassa on kyse? Jukka Viikilän kanssa keskustelee toimittaja Jani Tanskanen.

Klipp

Lyssna också