Ajantasa

Orpo Kokoomuksen puheenjohtajakisaan

  • 57 min
  • tillsvidare

Pohjois-Korea, Pjongjangissa harvinaisella vierailulla on kirjeenvaihtajamme Mika Mäkeläinen.
Mielipidemittaus ja Orpo Kokoomuksen puheenjohtajakisaan, politiikan toimittaja Jari Niemelä.
Arrow 16 -harjoitus Niinisalossa. Karri Laihosen haastattelussa maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen. Suomalaisten verovilppi. Vallattomasti valtiopäivillä Mira Stenströmin kanssa ovat kansanedustajat ja puolustusvaliokunnan jäsenet Krista Mikkonen vihr, Mika Raatikainen ps. ja Mikko Savola kesk. Juontajana Jari Mäkäräinen.

Sändningar

  • on 4.5.2016 14.03 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Näyttelijä Olli Haataja kouluttaa lähihoitajia Stadin ammattiopistossa ja kertoo työstään Ajantasassa. Tarvitseeko suomen kieli Kansainvälistä äidinkielen päivää? Vastaamassa johtaja Ulla-Maija Forsberg Kotimaisten kielten keskuksesta. Vuonna 1899 syntynyt Elias Simojoki oli kiuruveteläinen herännäispappi mutta myös fasisti. Nyt hän on uusnatsi-liikkeiden kotipyhimys, katsoo historian tutkija Miika Siironen. Pääministeri Sipilä lainvalmistelun tasosta, suora eduskunnasta. Lahden MM ovella!

    Toimittajana Iida Ylinen.

  • Ajantasa 10

    Apteekit joutuvat tämän tästä myymään ei oota. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan lääkkeiden saatavuusongelmat ovat suurella osalla apteekeista päivittäisiä. Erityisesti pulaa on hermostoon vaikuttavista lääkkeistä ja sydän- ja verisuonitautien lääkkeistä. Mistä lääkepula johtuu ja onko se jo uhka ihmisten terveydelle. Vastaamassa apteekkari Risto Kanerva ja tutkija Kati Heiskanen.
    Mieli tekee luistelemaan, onnistuuko se ikivanhoilla kaunokeilla? Saako ne vielä terättyä, testasimme.
    Toimittajana Iida Ylinen

  • Trump ja Ruotsi, ulkomaantoimittaja Paula Tapiola. Kivunhoito tänä päivänä, Suomen kipuyhdistyksen hallituksen jäsen Anna Giss ja neurologian erikoislääkäri Hanna Harno, HUS. Kova talous, Nordean maajohtaja Ari Kaperi. Hiihtokoulussa, toimittajana Elina Päivinen. Kannabiksen suosio kasvaa, johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiöstä. Kolumni, Jari Ehrnrooth. MOT. Juontajana Mira Stenström.

  • Mobiilipeli Pokemon Go villitsi nuoria viime vuonna, matopeli vanhempia vuosikymmeniä aiemmin.
    Pakohuoneista on tullut 2010-luvun ilmiö ja osa torjuu sadepäivän kurjuutta perinteisesti Afrikan tähdellä ja ristiseiskalla. Millainen on suomalainen pelikulttuuri? Miten pelaamiseen on suhtauduttu aikojen saatossa? Mitkä ovat pelaamisen hyödyt ja haitat? Vieraana on tutkija Niklas Nylund Suomen Pelimuseosta, toimittajana Mira Stenström.

  • Hiihtolomakausi alkaa etelässä, sää- ja lumikatsaus. Mikkelissä Saimaan maisemissa rakennetaan luonnon ehdoilla asuntomessualuetta. Niin liito-orava kuin viitasammakkokin on huomioitu. Käymme katsastamassa mitä tuleman pitää.
    Helsingin tuomiokirkon urkuja puhdistetaan, minkälainen urakka ja muuttuuko sointi?
    Sunnuntaina tulee 100 vuotta radioviihteen konkarin Antero Alpolan syntymästä, tuttu mm Kankkulan kaivosta. Alpolaa muistelee radioammattilainen Tauno Vainio.

    Toimittajana Aki Laine

  • Lähes 80-tuhatta parhaassa työiässä olevaa miestä kateissa työmarkkinoilta, kertoo Evan analyysi, mitä kadonneista tiedetään? Vieraina Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord sekä Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.-Kanadan maahanmuuttopolitiikka on saanut kehuja, pureudumme yksityiskohtiin. Vanhojen tansseissa itse tehdyssä luomuksessa. Suomi on aiempaa riippuvaisempi sähköstä ja tietoverkoista, miten turvallisuus taataan.

    Toimittaja Aki Laine.

  • Tekoälyprofessori Timo Honkelan osaaminen yritetään saada talteen ennen kuin hän kuolee aivosyöpään. Honkela on Ajantasan vieraana. Puolustusselonteko julki, toimittajana Jakke Holvas. Meksiko, ulkomaantoimittaja Tapani Hannikainen. Suosikkisoitin ukulele, toimittajana Jari Mäkäräinen. Juontajana Kati Lahtinen

  • Kadonneet työmiehet, Me-Säätiön analyytikko Jussi Pyykkönen. Päätepysäkki-kampanja eli syrjintä joukkoliikenteessä, Kaari Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto. Yhdysvallat ja Euroopan puolustus, tutkija Matti Pesu Tampereen yliopisto ja Viron puolustusministeriön kansainvälisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pauli Järvenpää. Heittäytyminen ja mokaaminen, kouluttaja-kirjailija Pia Koponen. Penkkarimuisteloja, toimittajana Vihtori Koskinen. Ulkomaanlehtikatsaus Lontoosta, Pasi Myöhänen. Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Mitä yrittäjäksi ryhtyminen oikeasti vaatii? Onko nuorilla oikea käsitys yrittäjän työstä vai onko teknologia- ja start up-hypetys jo hämärtänyt sitä. Vieraana Antti Sekki, joka on itse kokenut yrittäjä. Kirkon vanhat urut viihdyttävät puimuritehtaan vieraita Porissa.
    Vallattomasti valtiopäivillä Elina Päivisen vieraana eduskunnassa ovat Sanna Lauslahti kok, Vesa-Matti Saarakkala ps, Anneli Kiljunen sdp, esillä mm eutanasia.
    Toimittaja Aki Laine

  • Tervehditkö, katsotko silmiin? Helsingin yliopiston tutkija Johanna Isosävi on selvittänyt Suomessa asuvien ranskalaisten ajatuksia suomalaisten käytöstavoista. Ovatko suomalaisten tavat sittenkään niin epäkohteliaita kuin suomalaiset itse ajattelevat. Suomen kansalaisuus tärkeä myös ulkosuomalaisille. Sopiiko päivähoitomaksujen huojennus hallituspuolueille, kansanedustajat vastaamassa. Rovaniemen lastenteatteri kehottaa heittäytymään luovaksi.

    Toimittajana Aki Laine
    .

  • Eutanasia-aloite eduskunnalle, toimittajana Kaija Kellman. Saksan poliittinen ja taloudellinen tilanne, Suomen Saksan-instituutin johtaja Laura Hirvi. Tuntureilla on tuullut kovaa, mitä matkailijan pitää huomioida, hotellin johtaja Pisko Kopra, Pallas Hotelli. Kansalaisten oikeustaju, Merja Niilolan haastateltavana professori Jukka Kemppinen. Pohjois-Korea koettelee Trumpia, Sakari Kilpelän kanssa keskustelemassa Suomen Etelä- ja Pohjois-Korean suurlähettiläs Eero Suominen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen. Toimittajana Iida Ylinen.

  • Kiinan lelutehtaita valvotaan, haastattelussa ICTI CARE-säätiölle valvontaa tekevä Per Stenbäck. - Espanjassa jaetaan paperittomille työ- ja oleskelulupia, kertoo Madridista Jyrki Palo.- Britannian EU-ero lähestyy
    . - Onko esteellisyyden käsite yksiselitteinen? Jääväämistä pohtii kolumnisti Erkki Virtanen. Ajantasan toimittaa Iida Ylinen.

Klipp

  • Teköalyllä voidaan tehdä parempi maailma ja ratkaista elämän isoja kysymyksiä. Tähän uskoo 30 vuotta tekoälyä tutkinut professori Timo Honkela. Hän haluaa tekoälyn humanismin palvelukseen. Rauhankone on kirjahanke ja projekti, joka kokoaa professori Honkelan elämäntyön. Samalla kirja on aivosyöpää sairastavan Honkelan testamentti. Miten kone voi auttaa meitä ymmärtämään toisiamme? Professori Timo Honkela on Ajantasan Kati Lahtisen vieraana.
    Kuva: Matthias Hiekel/EPA

  • Onko sietämättömistä kivuista kärsivällä kuolemansairaalla ihmisellä oikeus saada lääkärin tekemä eutanasia? Yli 63 000 ihmistä on allekirjoittanut aloitteen siitä, että eduskunta ryhtyisi valmistelemaan eutanasialakia. Esko Seppänen on yksi kansalaisaloitteen vireillepanojoista. Hän sanoo, että kivunlievitys ei aina riitä. Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto pitää avustettua kuolemaa inhimillisenä vaihtoehtona. Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen vastustaa eutanasia-aloitetta ja puhuu tappamisesta. Toimittaja on Kaija Kellman.

  • Minä luen sinulle -kampanja tuo yhteen suomea opiskelevia maahanmuuttajia ja vanhuksia ympäri maan. Opiskelijat lukevat ääneen selkotekstejä yli 80:ssa kehitysvamma- ja vanhustyön yksikössä. Selkokeskuksen kampanja huipentuu 16.2. maailman ääneenlukemisen päivään.

    Helsingin aikuisopiston kotoutumiskoulutuksen opiskelijat Fayaz ja Sarala ovat opiskelleet suomea kuusi kuukautta. He kävivät opiskelutovereineen lukemassa Helsingissä Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa. Elina Päivinen kävi lukutuokiossa.

  • Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että yli kolme miljoonaa tyttöä on vuosittain vaarassa joutua sukupuolielinten silpomisen kohteeksi. Tyttöjen sukuelinten silpomista tehdään WHOn mukaan yleisimmin Afrikan läntisillä, itäisillä ja koillisilla alueilla, mutta myös joissain Lähi-idän ja Aasian maissa. Ympärileikkaus tehdään yleensä varhaislapsuuden ja teini-iän välillä, ja operaatio aiheuttaa vakavia terveysriskejä. - Silpomisen vastainen työ on pitkäjänteistä asenteisiin vaikuttamista. Tulosta tulee pikkuhiljaa, kertoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Toimittaja on Mira Stenström.
    Kuva: Felipe Trueba / EPA

  • Asuntopula on vaivannut varsinkin pääkaupunkia jo yli sadan vuoden ajan. Asunnon etsijät ovat kärsineet korkeista vuokrista ja asuntokeinottelusta jo 1900-luvun alkupuolella. Tuore asunto-osakeyhtiöiden historiikki paljastaa, että valtion tuki rakentamiselle ja verohelpotukset ovat ohjanneet suomalaisia omistusasumiseen.

    1960-luvulla asuntosäästämisestä tuli kuin toinen valtionuskonto: säästämisen ja arava-asuntojen ansiosta oman asunto-osakkeen hankkiminen tuli mahdolliseksi entistä useammalle suomalaiselle. Asunto-osakeyhtiö taas on nimenomaan suomalainen ilmiö, sillä missään muualla se ei ole näin yleinen asuntojen hallintamuoto.

    Nykyään asunto-osakeyhtiöiden haasteena on mittava korjaustarve. Miten hoitaa vanhenevan asuntokannan remontit kunnialla?

    Elina Päivisen haastattelussa on yksi Kansan osake -historiikin kirjoittajista Esko Nurmi ja Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

  • Lempeä merituuli, vehreä keto jalkojen alla, puiden havina korvissa. Tämä kattojen tasalla, asunto samassa talossa.

    Helsingin Jätkäsaaressa olevassa rakennushankkeessa viherrakentaminen tuodaan katoille ja talon seinille. Hankkeessa mukana olevaa monitieteistä tutkijatiimiä vetää dosentti Susanna Lehvävirta Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

    Vaikka kasvit eivät vielä loppukesästä täydessä mitassa olekaan, pystyy talosta jo ulkoapäin päättelemään, että ihan mikään peruskerrostalo ei ole kyseessä.

    Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Uuden tutkimuksen mukaan harvinainen itämerensuomalainen kieli lyydi saattaa olla karjalan ja vepsän pohjana. Asiaa on selvittänyt väitöstutkimuksessaan Miikul Pahomov, suvultaan Kuujärven lyydiläisiä Karjalan tasavallasta. Hänet tapasi Katariina Lahtonen.

  • Qatar Airwaysin lento Qatarin Dohasta Aucklandiin Uuteen-Seelantiin oli maailman pisin kaupallinen reittilento. Kestoltaan se oli 16 tuntia 23 minuuttia.

    Jo lyhyillä lennoilla korvissa tuntuu painetta liki koko matkan, kun nousu ja lasku seuraavat toisiaan niin nopeasti. Tukisukat puristavat säärtä jo pikkupompulla Joensuuhun. Mitä kaikkea elimistölle tekeekään yli puoli vuorokautta kestävä yhtäjaksoinen matkustajalento?

    Toimittaja Kati Lahtisen haastattelussa ovat ilmailulääkäri Jukka Terttunen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista ja matkustamohenkilökunnan ja lentäjien työsuojeluvaltuutettu, Finnairin purseri Keijo Lyhykäinen.

    Kuva: Robin van Lonkhuijsen/EPA

  • Menet myymälään. Siellä myymälässä tai mainosnäytössä on kamera, joka kuvaa sinua. Teknologia päättelee kuvasta esimerkiksi ikäsi ja sukupuolesi. Tämä aiheuttaa puolestaan sen, että sinulle kohdennetaan mainontaa: automaattisesti juuri oikeaa.

    Informaatioteknologiayritys Affecto on kehittänyt tätä teknologiaa ja kokeillut sitä pilottikohteissaan. Liiketoimintajohtaja Mikko Eerola (kuvassa) kertoo, millaista on kohdennettu mainonta ja kuinka mainosnäyttö toimii. Oulun yliopiston professori Matti Pietikäinen valottaa puolestaan, mihin konenäkö ja kasvojentunnistusteknologia tänä päivänä pystyvät. Haastattelijana Mira Stenström.

  • Kaksoiskansalaisuudesta on viime päivinä puhuttu paljon - osin tuntemustenkin pohjalta.

    Esimerkiksi Ylen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista ei päästäisi kaksoiskansalaisia Puolustusvoimain ja ulkoministeriön virkoihin sekä muihin kansallista turvallisuutta koskeviin tehtäviin.

    Tutkimusjohtaja Jussi Ronkainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta on seurannut kaksoiskansalaisuuskeskustelua kauan. Hän kertoo, että kaksoiskansalaisuudesta on puhuttu eri tavoilla eri vuosikymmeninä. Toimittajana Mira Stenström.

  • Kännykkä ja metro olivat aikoinaan utopiaa, nyt täyttä totta. Vaan mikä mahtaisi olla tämän päivän utopiaa? Designmuseossa Helsingissä avautui uusi kokoelmanäyttely "Utopia nyt", joka kertoo muotoilun roolista hyvinvointivaltiomme kehityksessä. Muotoilun menneisyyttä lähestytään eri teemojen kautta; museossa voi tutustua mm.,kuinka arkipäiväiset, oranssipäiset sakset ovat tulleet sellaisiksi kuin ne ovat. Mira Stenström tutustui näyttelyyn amanuenssi Katariina Siltavuoren kanssa.

  • Vuonna 1899 syntynyt Elias Simojoki oli isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n kansanedustaja, kiuruveteläinen herännäispappi, mutta myös selvä fasisti. -Simojoki on pitkään ollut Suomessa erilaisten uusnatsi-liikkeiden kotipyhimyksenä, sanoo Simojoesta kirjan kirjoittanut historian tutkija Miika Siironen. Miten ihmisestä tulee sodan romantisoija ja mitä vuosisadan takaisesta äärioikeistolaisuudesta voidaan nykypäivänä oppia? Toimittaja on Jakke Holvas.

Lyssna också