Todellisia tarinoita

to 19.5.2016

  • 47 min
  • tillsvidare

Polkupyöräilyn varhaiseen historiaan nojaava dokumentti kertoo äärimmäisten pyörämatkojen viehätyksestä. Englantilainen Thomas Stevens ajoi maapallon ympäri isopyöräisellä polku-pyörällään jo 1880-luvun puolivälissä. 120 vuotta myöhemmin suomalainen Jukka Salminen päätti jatkaa maailman ympäri -pyöräilemisen perinnettä omalla matkallaan, jonka aikana kilometrejä kertyi 74 000. Pyöräilyn puhdistavan vaikutuksen tuntee myös nojapyöräilijä Tero Lehtosaari, joka yrittää parantaa ennätystään 24 tunnin pyöräilykilpailussa Alastaron moottoriradalla. Pyöräilyhistorioitsija Markku Lahtinen puolestaan neuvoo pitkän matkan pyöräilijöitä hidastamaan vauhtia ja nautiskelemaan 20 kilometrin välein lasillisen viiniä herkullisen hiukopalan kera. Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Sändningar

  • to 19.5.2016 22.05 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Loistava näyttelijä, etäinen isä ja etäisempi isoisä Harri Tirkkonen on parantumattomasti sairas. Mitä hän haluaa kertoa elämästään niille, jotka siitä vähiten tietävät, omille sukulaisilleen? Tirkkonen siteeraa Goethea: "Näyttelijälle suon anteeksi kaikki ihmisen virheet. Ihmiselle en suo anteeksi ainuttakaan näyttelijän virhettä." Kuinka kokee kuulemansa isä ja isoisä, hänen poikansa, joka joskus vannoi tekevänsä kaiken toisin? Dokumentissa poika haastaa isänsä – ja itsensä. Toteutus: Jarko Tirkkonen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Runoilija ja kirjailija Päivi Nenosen kielet ovat suomi ja venäjä, ja hänellä on koti kummassakin maassa. Silti hän on toisessa aina vieras. Voiko suomalainen muuttua venäläiseksi tai venäläinen suomalaiseksi? Voiko ihminen vaihtaa identiteettiään?

    Toteutus: Anna-Kaisa Brenner, Kai Rantala ja Hannu Karisto. Dokumentin lukija on näyttelijä Sami Kojonen.

  • Leonard Cohen kuoli maanantaina 7.marraskuuta 82-vuotiaana.

    Norjalainen dokumentti kertoo Leonard Cohenin tarinan ensimmäisistä hapuilevista runoista maailmankuuluksi lauluntekijäksi. Cohen väitti, ettei hän muista tai halua muistaa menneitä.

    Palkittu norjalainen dokumentaristi Kari Hesthamar sai hänet muistelemaan ja kertomaan mm. suhteestaan norjalaiseen Marianneen.

    Toteutus Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

  • Oma isä joutuu arkisen onnettomuuden takia sairaalaan ja saa päävamman, jonka johdosta isän vointi muuttuu radikaalisti. Toipuuko isä koskaan? Odottaminen ja epätietoisuus luovat tuskaa ja ahdistusta.

    Dokumentti kertoo henkisestä kamppailusta hyväksyä se, että omat vanhemmat eivät enää huolehdi sinusta vaan sinä heistä. Onko se oikein? Velvoittaako se johonkin?
    Länsimainen kulttuurimme ei ehkä ole kovin perhekeskeinen, mutta ehkä sen pitäisi olla? Yhteiskunta auttaa jonkin verran mutta riittääkö se?

    Toteutus: Tiina Miinalainen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Onko vakaviin rikoksiin syyllistyneen oikea paikka vankila vai hoitolaitos? Kahden rikoksen ja kahden harvinaisen näkökulman kautta aukenee selityksiä teoille, jotka ovat käsittämättömiä sekä tekijälle että uhrin omaisille.

    Kun Anu syyllistyi henkirikokseen, hän oli psykoosissa ja harhojen vallassa. Vankilan sijasta hän joutui syyntakeettomana pakkohoitoon suljettuun Niuvanniemen sairaalaan. Siellä alkoivat sairaudesta toipuminen, oman rikoksen käsittely ja kasvaminen vastuuseen. Rikosta eivät selitä pelkästään vaikea päihderiippuvuus ja sairaus. Niuvanniemessä Anu on tehnyt pitkän matkan löytääkseen kamamaailmaan ja sairauteen kadonneen minuutensa.

    Jaana menetti poikansa sattumanvaraisen henkirikoksen uhrina. Vuosia häntä vaivasivat miksi-kysymykset, joihin ei koskaan tule vastausta. Hiljainen toipuminen tapahtuu usein piilossa. Jaana on saanut apua, mutta moni omainen kokee jääneensä yksin. Omaiset on heidän omien sanojensa mukaan tuomittu elinkautiseen rikoksen seurausten kanssa. Vuosien mittaan kasvaa hiljaa hyväksyntä, että tapahtunut henkirikos on osa omaa elämää. Peruuttamatonta tekoa ei voi antaa anteeksi, mutta sen kanssa on elettävä.

    Toteutus: Asko Jaakonaho, Mari Lukkari, Mikko Viskari, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • 1970- ja -80-luvuilla Suomessa toimi kymmeniä luvattomia merirosvoradioita, joista osa nousi suureen suosioon. Laiton radiotoiminta synnytti painetta, joka edesauttoi kaupallisen radiotoiminnan vapauttamista 1980-luvun puolivälissä.

    Yhteiskunta suhtautui radiopiraatteihin varsin vakavasti. Luvattomia asemia etsittiin sekä kiinteiden radiopeilausasemien, että liikkuvien peilausautojen avulla. Kiinni jääneet laittoman radiotoiminnan harjoittajat saivat sakkoja ja korvausvaatimuksia jopa kymmeniätuhansia markkoja. Hurjimmillaan radiopiraattien työ oli kissa ja hiiri -leikkiä viranomaisten kanssa.

    Dokumentti perustuu neljän entisen radiopiraatin haastatteluun, sekä autenttiseen materiaaliin useiden merirosvoradioiden lähetyksistä 1960-90 -luvuilta. Haastattelussa muun muassa Right Wing Radion, Radio Bambinon ja Radio Meteorin operaattorit kertovat motiiveistaan, radiolähetysten käytännön toteuttamisesta sekä kohtaamisistaan viranomaisten kanssa. Katkelmat merirosvoradioiden lähetyksistä valottavat, millainen oli "vapaan radion" saundi.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Sampsa Oinaala, äänisuunnittelu: Kai Rantala ja Anders Wiksten, tuottaja: Hannu Karisto

  • Kuusi kohtausta kullasta, erämaista, etsijöistä. Kansainvälisesti palkittu ohjelma vuodelta 1983. Toteutus: Pertti Salomaa, Martti Timonen ja Seppo Partanen.

  • Kuinka monella yli 25-vuotiaalla on somaliystäviä? Heitä näkyy kaikkialla. Miehiä puhumassa äänekkäästi isommissa tai pienemmissä ryhmissä, naisia yksin työntämässä lastenvaunuja isojen kauppakassien kanssa, mutta vain lapset leikkivät meidän lastemme kanssa ja jonkun nuoren luokkakaveri käyttäytyy korostetun kohteliaasti eteisessä. Kerrostalojen pihoilla ja rappukäytävillä kontaktit aikuisten kanssa tuntuvat olevan vaimeita tervehdyksiä tai järjestyssääntöriitoja.

    Mitä nämä ihmiset, varsinkin naiset, ajattelevat ja tuntevat? Dokumentin alkuasetelma on kohtaaminen naisellisen voiman kanssa. Se on samaa voimaa, joka kulkee kaavuissa kännykkään somalia puhuen kun miehet notkuvat kadunkulmissa - vai onko? Sitä kysyessä somalinaiseus muuttuu yhtaikaa kiehtovammaksi, tutummaksi ja hienosyisemmäksi. Pystyvätkö sen enempää suomalainen kuin somalimieskään tavoittamaan sitä? Kun yrittää mennä sekä kuvitteellisen hunnun että omien ennakkoluulojensa toiselle puolelle, voi tapahtua mitä vain.

    Somalinaiseuden etsintä tuo esiin muistoja somaliasta ja todellisuuden kahden kulttuurin välillä, lopulta hätkähdyttävän paljastavastikin. Se kertoo myös jotain somali- ja suomalaisesta miehestä.

    Taustalla soi live-äänitetty buranburan-musiikki naisten hääjuhlista tämän päivän Suomessa.

    Toteutus: Jarko Tirkkonen, Mohammed Jama, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Talvi merkitsee Munkki Stefanokselle hiljaiseloa. Marraskuusta maaliskuuhun hän ei käy juuri missään eikä tapaa juuri ketään, vaan pysyttelee yksin Erakkolassaan. Hän rukoilee, maalaa ikoneja ja lämmittää ruokaa pakastimesta. Ulkona Rasimäen kyläraitti on melkein yhtä hiljainen. Joskus ikkunasta näkyy vaaramaisemassa etenevä maitoauto. Mutta yksinäisyys päättyy, tietää munkki Stefanos. Kunhan kevään ensimmäinen raakkuja lentää ikkunan taakse, erakkokausi on ohi. Kesä on talven vastakohta aikkine ihmisineen ja tapahtumineen. Munkki Stefanos puhuu, suunnittelee, juttelee, kokkaa, leipoo ja järjestää. Silti munkki ei saa kiintyä kehenkään. Hän kilvoittelee vain omasta puolestaan. Aika harvoin munkit pääsevät kertomaan elämästään. Aika harvoin mekään pääsemme kurkistamaan, millaista on munkin elämä. Päivi Leinon radiodokumentti tarjoaa siihen tilaisuuden.

    Toteutus: Päivi Leino, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Toteutus: Päivi Leino, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Miltä absurdiksi muuttunut, tragikoomisia piirteitä sisältävä arki tuntuu, kun lähimuistia ei enää ole? Todellisia tarinoita: Olen jossain -radiodokumentti avaa oven muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä maailmaan. Toimittaja Tuula Rajavaara on taltioinut elämää muistisairaan äitinsä, Aili Rajavaaran, kanssa ajanjaksolta, jolloin äiti asuu vuoroin kotona ja vuoroin intervalliosastolla. Yhdessä he yrittävät keksiä ratkaisuja yhä oudommaksi muuttuvan arjen hallitsemiseksi.

    Ohjelman toteutus: Tuula Rajavaara, Kai Rantala ja Hannu Karisto.
    Musiikki: Lauri Wuolio.

    Verkkosivuston kautta voit​​ jakaa myös omia kokemuksia elämästä muistisairauden kanssa. Onko sinulla ehkä tallessa muistilappu, johon liittyy tarina, jonka haluaisit jakaa? Sivustolla on lohduttavaa, tukevaa ja innostavaa materiaalia muistisairaille ihmisille, heidän läheisilleen ja heidän kanssaan työskenteleville.

  • Palkittu radiodokumentti keskipohjalaisen Lohtajan kunnan Ohtakarin kalastajien työstä ja ihmiskuvasta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Hannu Heikinheimo. Uusinta vuodelta 1983.

  • Rutiköyhällä Suomen suuriruhtinaskunnalla oli varaa rakentaa rataverkko, jota upporikkaalla nyky-Suomella ei ole varaa ylläpitää. Valtavien uhrausten taustalla oli rautatieaate, jonka ymmärtäminen ei olisi pahitteeksi nykypäättäjillekään. Tätä mieltä ollaan dokumentissa Rautatie. Päähenkilöinä ovat pitkän linjan rautatieharrastajat Tapio Koskinen ja Kalevi Kämäräinen. Toteutus: Mikko Järvinen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

Lyssna också