Historiasarjoja

må 14.9.2015

  • 40 min
  • tillsvidare

Chilen paluusta demokratiaan on tänä vuonna tullut kuluneeksi 25 vuotta. Toisessa osassa katsotaan miten demokratiaan paluu onnistui maassa, jossa entisen sotilasdiktaattorin asema oli vielä vahva. Miten diktatuurin aikaisia ihmisoikeusloukkauksia voitiin käsitellä? Toimittajana Harri Alanne.

Sändningar

  • må 14.9.2015 12.10 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione, osa 2: Merimiestaidot kunniaan

    Guy Gautreau L'Hermione-La Fayette -yhdistyksestä kertoo historiallisen L'Hermione-replikan matkasta muistorikkaisiin kohteisiin Yhdysvaltoihin v. 2015, markiisi de Lafayetten 1780-81 noudattamaa reittiä pitkin. Minkälaisia haasteita 1700-luvun mallin mukaan tehty alus kohtaa Atlantilla 2000-luvulla? Millaista olikaan merimiesten elämä ennen ja kuinka laivat oli rakennettu? Mukana on myös projektia seurannut, 1700-luvun merihistoriasta kiinnostunut merikapteeni Matti Airio. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • L'Hermione-laiva rakennettiin Rochefortissa, Länsi-Ranskassa v. 1779, se oli aikoinaan maailman nopeimpia sota-aluksia. Historiaan se jäi parhaiten nuoren markiisi de Lafayetten myötä, joka purjehti sillä Pohjois-Amerikkaan tukeakseen v. 1780-1781 itsenäisyystaistelijoita englantilaisjoukkoja vastaan. 2-osaisen historiasarjan ensimmäisessä ohjelmassa kuullaan L'Hermione-laivan historiasta ja valtavasta replika-hankkeesta, joka saatiin päätökseen v. 2014.
    Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kustavilainen laivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina lähettivät kolme poikaansa yliopistoon.1800-luvun puolivälissä ratkaisu oli vähävaraiselle rahvaan perheelle poikkeuksellinen.

    Vanhemmat kirjoittivat Helsingissä opiskeleville pojilleen vuosien mittaan kymmeniä kirjeitä. Tohtori Kirsi Keravuori on tutkinut tätä kirjeenvaihtoa väitöskirjassaa. Kirjeet kertovat tarinaa ensimmäisen polven suomenkielisen sivistyneistön synnystä. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

    Kuva: Jahnssonien perhearkisto

  • Naisilla on ollut rooli lääketieteessä ja parantajina kautta aikojen, mutta asema on ollut ristiriitainen. Antiikin aikaisista kätilöistä tiedetään, että heillä oli suuri valta päättää elämästä ja kuolemasta. Myös parantajanaisten toiminta 1000-luvun alun Etelä-Italiassa on jäänyt historiaan.
    Sen sijaan 1300-1600-luvuilla naisia epäiltiin yleisesti myös noidiksi.
    Naisten ongelmana on ollut oppimattomuus, koska heitä ei päästetty opiskelemaan.
    Ohjelmassa naisten asemaa lääketieteessä tarkastellaan italialaisesta näkökulmasta. Haastateltavina ovat apulaisprofessori Stefania Fortuna Marchen ammattikorkeakoulusta Italiasta ja professori Outi Merisalo Jyväskylän yliopistosta.
    Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • 2-osaisessa sarjassa tutustutaan länsimaisen lääketieteen historiaan italialaisesta näkökulmasta. Apulaisprofessori Stefania Fortuna ja professori Outi Merisalo pohtivat antiikin lääkärin Galenoksen merkitystä länsimaiseen lääketieteeseen ajanlaskumme toiselta vuosisadalta aina nykyajan alkuun asti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

    Kuva: Wikipedia

  • Polio on virustauti, joka aiheutti 1900-luvun alkupuolella epidemioita eri puolilla maailmaa. Suomessa pahimmat poliovuodet osuivat 1940-50 luvuille. Kesäisin ja alkusyksystä monessa perheessä elettiin kauhun hetkiä, kun lapsi sairastui kuumeeseen ja alkoi valittaa niskan jäykkyyttä ja kipua. Aina uudelleen toistuneiden epidemioiden aikana polioon sairastui satoja ihmisiä vuodessa. Monelle polio jätti pysyvät vammat.

    Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

    Kuva: Polioliitto

  • Tuberkuloosi oli vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suomalaisten yleisin kuolinsyy. Tautiin sairastui joka vuosi tuhansia nuoria, työikäisiä ihmisiä- eikä paranemisesta ollut mitään takeita.

    Tuberkuloosin yleisin muoto oli keuhkotuberkuloosi, jota vielä takavuosina kutsuttiin keuhkotaudiksi. Keuhkotautia torjumaan rakennettiin 1930-luvun Suomessa mahtava tiedotus- ja parantolaverkosto.

    Kuva: Museovirasto, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670603_13988

  • Ensimmäisen maailmansodan loppuolella maailmalla riehui raivoisa influenssaepidemia, jota kutsuttiin Espanjantaudiksi. Suomeen tauti ennätti kesällä 1918. Tappavaksi muuntunut influenssa iski kipeästi vasta sisällissodasta toipuvaan maahan.

    Espanjantauti tarttui helposti ihmisestä toiseen tiheästi asutuissa kaupungeissa, joista tartunta sitten vähitellen levisi maasudulle. Pohjois-Lappiin Inarin kuntaan tauti tuli talvella 1920.

    Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

    Kuva: Museovirasto, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1578_8

  • Kesällä 1831 Suomeen iski raju koleraepidemia. Se oli osa maailmanlaajuista pandemiaa, joka levisi Venäjän kautta myös Suomen suuriruhtinaskuntaan.

    Outo kulkutauti oli kauhistuttava, koska se oli suomalaisille ennestään tuntematon. Koleraan ei myöskään tiedetty mitään tepsivää hoitokeinoa. Tartunnan saanut ihminen saattoi kuolla parissa tunnissa ankaraan ripuliin ja elimistön kuivumiseen.

    Kolerasta ja sen historiasta kertovat lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen, maisteri Sofia Paasikivi ja arkeologi Maija Helamaa. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

    Kuva: Museovirasto, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19600420_4

  • Sata vuotta sitten elänyt Sofia Hjulgren oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka eli väärässä ajassa ja paikassa. Ompelijasta ammattipoliitikoksi nousseen Hjulgrenin tarina on jäänyt unohduksiin eikä vähiten siksi, että hän oli ainoa sisällissodassa teloitettu naiskansanedustaja.
    Sofian tarinan kertovat historioitsija Marko Tikka, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu Risto Kakkola ja teologi Antti Vanhanen. Toimittaja on Mari Lukkari.

  • Ranskalaisen gastronomian historia muuttui ratkaisevasti Aurinkokuninkaan aikana, 1600-luvulla. Silloin Ranska lähti selkeästi omille teilleen ja erottautui muun Euroopan vielä keskiaikaisesta ruokaperinteestä. Renessanssin ruoka-ajattelu ylhäisille ja alhaisille sopivine ruokalajeineen oli edelleen kunniassaan.

    Tähän aikakauteen johdattelee meidät omassa keittiössään ja yrttitarhassaan, gastronomisista luennoistaan ja ruokailloistaan tunnettu Jarmo Kehusmaa, ranskan kielen opettaja ja ranskalaisen gastronomian tutkija.

    Toimittaja: Sini Sovijärvi.

    Kuva: Yle Uutiset Grafiikka

  • Kumpi ehkäisee rikollisuutta paremmin, kova rangaistus vai todellinen uhka kiinnijäämisestä? Historiasarjassa rikoksen ja rangaistuksen suhdetta pohtivat historiantutkijat Teemu Keskisarja ja Seppo Aalto sekä Kriminaali- ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja Tapio Lappi-Seppälä. Toimittaja on Riika Nikkarinen. Ohjelma on uusinta helmikuulta.

Klipp

  • Jalkapallon MM-kisat pidettiin v. 2002 Japanissa ja Etelä-Koreassa, 2006 Saksassa ja 2010 Etelä-Afrikassa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Jalkapallon MM-kisat pidettiin v. 1990 Italiassa, 1994 Yhdysvalloissa ja 1998 Ranskassa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1986 kolmannettoista jalkapallon MM-kisat pidettiin Meksikossa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1982 kahdennettoista jalkapallon MM-kisat pidettiin Espanjassa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1978 yhdennettoista jalkapallon MM-kisat pidettiin Argentiinassa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1974 kymmenennet jalkapallon MM-kisat pidettiin Länsi-Saksassa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1970 yhdeksännet jalkapallon MM-kisat pidettiin Meksikossa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1966 kahdeksannet jalkapallon MM-kisat pidettiin Englannissa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1962 seitsemännet jalkapallon MM-kisat pidettiin Chilessä. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1958 kuudennet jalkapallon MM-kisat pidettiin Ruotsissa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1954 viidennet jalkapallon MM-kisat pidettiin Sveitsissä. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Vuonna 1950 neljännet jalkapallon MM-kisat pidettiin Brasiliassa. Haastateltavana jalkapallon MM-kisojen historiaan perehtynyt tietokirjailija Jari Ekberg. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Lyssna också