Puheen Iltapäivä

må 29.6.2015

  • 14 min
  • tillsvidare

Missä ihminen kohtaa toisensa, siellä myös konflikti on mahdollinen, muistuttaa tutkija Marko Siitonen.

Netin keskustelupalstoilla tunnetusti mielipiteet kärjistyvät. Verkossa on vaivatonta kommentoida hyvinkin tylysti toisten mielipiteitä ja tapoja. Mukana on toki trolleja, jotka provosoivat tarkoituksella. Miksi netissä riidellään ja mistä?

-Verkossa yksityisyyden illuusio saa meidät unohtamaan, että emme ole verkossa yksin. Netin keskustelupalstoilla tunteet kuumenevat ihan samalla tavalla- olitpa sitten mies tai nainen tai keskustellaanko ilmalämpöpumpuista vai imetyksestä.
Tiina Lundberg soitti verkkoyhteisöjä tutkineelle Marko Siitoselle.

Sändningar

  • må 29.6.2015 15.25 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Lastenpiirrosanimaatio Kikattava Kakkiainen on Suomen suurin animaatiosarjahanke sitten Muumien. Kaikki sai alkunsa naurusta ja sen tartuttamisesta. Sen jälkeen tuli hahmo jonka esikuva on pieni hapsenkakkiainen. Aluksi tuli mobiilipelit ja lastenohjelma. Nyt Kakkiainen levittää hyvää mieltä myös kirjan ja levyn avulla.

    - Meillä oli aina unelmana tehdä lastenlevy. Levy, joka saa hymyilemään, hyppimään ja tanssimaan. Mutta myös levy, joka tuo omat arvomme musiikkiin jollaista lapset tänä päivänä kuuntelevat, kertoo Kakkiaisen toinen luoja Anttu Harlin.

    Hän vieraili Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana.

  • Aleksanteri Hakaniemi on nuori musiikintekijä ja uuden sukupolven pop-artisti. Vaikka Hakaniemeltä on vasta juuri ilmestynyt debyyttisingle Etsi mut, on hän esiintynyt sadoilla keikoilla muiden artistien yhtyeissä. Hän aloitti musiikin parissa esiintymällä trubaduurina kotikaupunkinsa Kouvolan kaduilla, terasseilla ja baareissa. Lopulta miehen tie vei Kouvolasta Helsinkiin, taustalaulajaksi Reino Nordinin bändiin, keikoille Justimuksen kanssa sekä Suomen suosituimpiin lukeutuvan poptähden Evelinan DJ:ksi.

    - Jokainen etappi on ollut yksi porras kohti omaa uraa sooloartistina, kertoo nuori artisti.

    Aleksanteri Hakaniemi oli Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraana.

  • Itä-Hollola Installaatio oli vuosia laulaja-kitaristi Robert Niemistön sooloprojekti, kolmen hengen bändiksi se kasvoi vasta alkuvuodesta 2016. Triolla on ollut siitä lähtien kova vauhti päällä. Trio on lyhyestä iästä huolimatta ehtinyt keikkailla rock- ja punkklubien lisäksi muun muassa Flow- ja H2Ö-festivaaleilla.

    Itä-Hollola Installaation biisit kietoutuvat rockin ja popin alalajeihin, se on tietynlaista vaihtoehtorockia. Heidän debyyttialbuminsa Elävien aalloilla ilmestyy joulukuun alussa (2.12.).

    Robert Niemistö ja bändin basisti Saara Kolehmainen vierailivat Puheen Iltapäivässä kertomassa levyntekoprosessista. Heitä haastattelee Matti Ylönen.

  • Mitä ystävyys oikein on, ja voiko parisuhteen jälkeen olla exänsä ystävä? Entä miksi jotkut apinat parittelevat vain kerran kuudessa vuodessa? Tällaisia kysymyksiä voi herätä kun kuuntelee Elli Salon käsikirjoittamaa podcast-sarjaa Huono ystävä.

    - Halusin selvittää mm. sen, miksi sanomme, että olemme “vain ystäviä”. Emmehän sano, että olen vain puolisosi tai olen vain äitisi. Ystävyys ei ole pieni asia, vaan se on kantava rakenne ihmisen elämässä, toteaa Elli.

    Ystävyyttä ei ole myöskään paljon tutkittu tai sanoitettu sen merkitystä. Tämä myös kiehtoi Elliä tarttumaan aiheeseen.

    - Kun ihmisiltä kysyy, mitä ystävyys sinulle merkitsee, niin he hiljentyvät ja moni sanoo, että onpa vaikea kysymys. Tämä kertoo siitä, että se on asia jota harvemmin sanallistetaan ja jonka tilasta puhutaan vähän, kertoo Elli.

    Elli Salo oli Puheen Iltapäivässä kertomassa ystävyydestä ja podcast-sarjastaan Huono ystävä Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana.

  • Laulaja-lauluntekijä Laura Moision musiikki on mielenkiintoinen sekoitus bluesia, folkia ja vanhaa suomalaista iskelmää. Melankolia ja surumielisyys ovat vahvasti läsnä Lauran biiseissä.

    - Kun tartun kitaraan mulla on tarve käsitellä surullisia teemoja. Ja jos surumielisyys tulee luonnollisesti niin se on hyvä päästää ulos, kertoo Laura.

    Laura Moisio oli Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraana.

  • Tänään on avattu joulukalenterien ensimmäiset luukut.

    Ylen tämän vuoden joulukalenteri - Jäätävä seikkailu - on jatkoa vuonna 2014 nähdylle joulukalenterille Porokuiskaajan arvoitus. Korvatunturilla on meneillään remontti ja järjestystä ylläpitää aivan väärään tehtävään valittu keksijätonttu Sherlokkinen. Koristetonttu Väinökkinen yrittää tehdä parhaansa kaiken sekasotkun keskellä, mutta Ylitontulla ei puolestaan ole mitään tekemistä. Ja Rekku-koira yrittää puhua kaikille järkeä.

    Jotain omituista on kuitenkin tekeillä, tavaroita häviää ja hajoaa ja tonttutyttö Pirpana alkaa saada salaperäisiä viestejä metsän eläimiltä.

    Seikkailua, iloa ja joulun lämpöä on luvassa tämän vuoden joulukalenterissa, näin lupaavat Ylitonttu Pirkka-Pekka Petelius, Pirpana Kreeta Salminen ja käsikirjoittaja Timo Parvela.

    Tiina Lundberg lähti ottamaan selvää millaisesta Jäätävästä seikkailusta oikein on kysymys.
    Ylitonttu Pirkka-Pekka Petelius saa ensimmäisen puheenvuoron.

  • Elämä alkaa oikeasti vasta kun olet saanut kotisi järjestykseen, todetaan japanilaisen Marie Kondon KonMari - Iloa säkenöivä järjestys -kirjan ensimmäisillä riveillä.

    KonMari metodissa kodin kaikki tavarat käydään läpi ja kunkin esineen kohdalla kysytään tuottaako se iloa. Jos ilo on läsnä, esine saa jäädä - jos ei, se laitetaan kiertoon. Vähemmillä tavaroilla järjestyksenpito on helpompaa ja kun esimerkiksi vaatteet vielä viikataan nerokkaasti pystyyn niin harmonisen elämän peruspilarit ovat kasassa.

    Tähän metodiin on hurahtanut moni ja esimerkiksi Facebookin KonMari-ryhmissä jaetaan kokemuksia ja ideoita suorastaan hurmioituneena.

    Nyt epäjärjestyksen ihme ja kaaoottisuuden kuningatar, jopa Bridget Jonesmaisiin suorituksiin elämässään yltävä Tiina lähtee etsimään järjestyksen syvintä olemusta. Oppaana on kirjoittaja Eeva Kolu.

  • ASMO-laturi on oululaisen yrittäjä Asmo Salorannan pitkään kehitteillä ollut kotimainen laturikonsepti, joka ei hukkaa virtaa ollessaan kiinni pistokkeessa. Toisin sanoen se on laturi, joka säästää sähköä, ei syty palamaa ja on lisäksi suomalainen tuote.

    ASMO-laturin tie markkinoille ei ole kuitenkaan ollut helppo. Sen tarinaan sisältyy tulipalo ja markkinointia avannosta käsin.

    - Avovaimoni lapsuudenkoti paloi maan tasalla ja syynä oli seinässä kiinni ollut laturi. Onnettomuuden jälkeen anoppini kysyi, että enkö voisi insinöörismiehenä keksiä laturia jonka voi jättää turvallisesti seinään. Siitä se ajatus sitten lähti ja vävyys on ollut ajavana voimana, kertoo laturin luoja Asmo.

    Hän pitchasi laturiaan ensimmäistä kertaa hyisestä avannosta.

    - Pitchaukseni kesti vain minuutin, sen kauempaa en avannossa pystynyt olemaan. Mutta pian avantouintini jälkeen sain yhteydenottoja useilta teleoperaattoreilta ja pääsin avannosta kokoushuoneeseen, kertoo Saloranta.

    Asmo Saloranta oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana.

  • Kun yleisesti kysytään, että pitääkö lapsilla olla leikkipaikkoja tai huumeidenkäyttäjillä neulanvaihtopisteitä niin moni vastaa myöntävästi. Mutta jos ilmoitetaan, että ne tulevat sinun naapuriisi voi olla, että monen hymy hyytyy. Puhutaan nimbystä eli not in my backyard eli ei minun takapihalleni -ilmiöstä, jossa kaupunkilaiset pyrkivät vastustamaan kotinsa lähistölle suunnitteilla olevia muutoksia.

    Sosiologi, esseisti ja kirjoittaja Veikko Eranti teki nimbyilystä väitöskirjan. Aineistonaan hänellä oli noin 600 helsinkiläisen kaupunkisuunnitteluvirastolle lähettämää mielipidekirjettä.

    - Tutkimukseni osoitti, että oma lähiympäristö on erittäin tärkeä asia ihmisille. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisista tosi moni omistaa oman asuntonsa joka vaikuttaa siihen, että ei ole niin helppoa pakata kimpsujaan ja lähteä menemään jos alue ei enää miellytä, kertoo Eranti yhdeksi syyksi miksi suomalaiset yrittävät vaikuttaa lähiympäristöönsä ja sen muutoksiin.

    Veikko Eranti oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana kertomassa nimbyilystä ilmiönä.

  • Teknomuusikko, DJ ja musiikkituottaja Samuli Kemppi kiertää maailmalla esiintymässä teknoklubeilla ja pohtii konemusiikin olemusta.

    - Kun teen musiikkia se on tutkivaa työtä. En mielelläni toista samoja juttuja mitä olen jo tehnyt, vaan haluan koko ajan oppia uutta, kertoo Kemppi.

    Teknomusiikin lähtöajatus on alunperin ollut, että se on tulevaisuuteen, eteenpäin katsovaa musiikkia. Samuli Kemppi toteuttaa tuota ajatusta keikoillaan.

    - Livekeikat ovat leikkikenttäni jossa testaan ennalta julkaisematonta materiaalia. Eli kun esitän omilla laitteillani omaa musiikkiani koko setti on musiikkia jota kukaan ei ole kuullut koskaan aikasemmin - ei edes vaimoni, naurahtaa Kemppi.

    Samuli Kemppi oli Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraana.

  • Tiesitkö, että jopa 65 prosentilla meistä on tai on ollut mielikuvitusystävä? Näin kysyy valokuvaaja Verna Kovanen, joka on tehnyt valokuvakirjan lasten mielikuvitusystävistä. Näkymättömät on dokumentaarinen valokuvateos, joka vie keskelle mitä hauskimpia tositarinoita. Miten teos syntyi? Entä onko Verna Kovasella itsellään ollut mielikuvitusystäviä?

    Miksi lapset ylipäätään kehittelevät mielikuvistuskavereita? Onko kyse yksinäisyydestä? 11-vuotias Sofia kertoo niiden olleen bonuskavereita, jotka pystyi taikomaan esille kun muita ystäviä ei ollut saatavilla.

    Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantala puolestaan toteaa, että lapsilla jotka kehittävät mielikuvituskavereita, on keskimäärin paremmat sosiaaliset kyvyt ja verbaalinen ilmaisu kuin kanssatovereillaan.

    Tiina Lundberg toimittaa.

  • Uudessa opetussuunnitelmassa mainitaan ensimmäistä kertaa musiikinopetuksen yhteydessä säveltäminen. Musiikillisesta luovuudesta on toki puhuttu jo pitkään, mutta säveltämistä ei ole luokkahuoneissa juurikaan näkynyt.

    - On Sibeliuskin jostain aloittanut. Eikä kaikista tarvitse tulla ammattisäveltäjiä, mutta kaikilla voi olla jotain annettavaa, toteaa tutkijatohtori Heidi Partti Taideyliopiston Sibeliusakatemiasta. Hän on yhdessä musiikkitoimittaja Anu Aholan kanssa kirjoittanut kirjan Säveltäjyyden jäljillä - Musiikintekijät tulevaisuuden koulussa.

    Lasten vanhemmilla muistikuvat koulun musiikintunnilta liikkuvat tuskaisan nokkahuilun soiton ja maakuntalaulujen maastossa. Tiina Lundberg lähti ottamaan selvää, miten koulussa sävelletään ja mitä tänä päivänä koulujen musiikkitunnilla tehdään?

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Jimmy Choo, John Galliano, Stella McCartney, Alexander McQueen...he kaikki ovat maailmankuuluja muotisuunnittelijoita, jotka valmistuivat suunnittelijoiksi aikanaan samasta lontoolaisesta yliopistosta. Samasta opinahjosta valmistui pari vuotta sitten suomalainen Evelina Romano, jonka matka muodin huipulle jatkuu edelleen. Parikymppinen Evelina on ehtinyt jo valmistua kahdesta alan merkittävimmästä koulusta. Evelina on valmistunut kandiksi London School of Fashionista, minkä lisäksi hän valmistui tänä keväänä Pariisin Institut Francais de la Modesta. Kumpaankin oppilaitokseen on äärimmäisen vaikea päästä, ja esimerkiksi viimeksi mainittuun otettiin Evelinan opintolinjalle eli naisten vaatesuunnitteluun sadoista hakijoista vain kahdeksan.
    Seuraavaksi Evelinalla on edessään työharjoittelujakso, jonka jälkeen hän toivoo pääsevänsä varsinaisiin töihin johonkin Pariisin muotihuoneista. Toimittaja Riikka Rahi tapasi Evelina Romanon tavaratalon kangasosastolla, jossa oppi, että vaatteita voi tehdä yllättävistäkin materiaaleista.

    [VAPAA KAISTA 180814 MUOTISUUNNITTELUN HUIPULLE, 00:14:29]

    JJ: näin unelmoi muotisuunnittelija Evelina Romano. Häntä jututti Riikka Rahi.

  • Autoteollisuus on joutunut laittamaan auton uusiksi. Auton valmistajat suunnittelevat kilpaa yhä vähäpäästöisempiä malleja. Ennen autoja myytiin huippuun viritetyllä suorituskyvyllä, nyt kuluttajiin vedotaan autojen vähäruokaisuudella ja puhtaudella. Hybridi, sähkö- ja polttokennoautot sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat autoilun tulevaisuutta. YLE Puheen Iltapäivässä selvitettiin, millaisia nämä uutta ja sitä myöden vihreämpää teknologiaa omaavat autot oikein ovat. Terminologiaa avasi VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Mitä on permakulttuuri? Tämä 1970-luvulla kehitelty luomuviljelyyn, lähiruokaan, paikallisvaluuttoihin ja myös rakentamiseen liittyvä ajatuskokonaisuus on tulossa jälleen muotiin. Luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila antaa permakulttuurin mukaisia vinkkejä villiintyneen nurmikon hoitoon. Ruohonleikkuuseen kyllästynyt multasormi voi antaa uuden elämän nurmikolle esimerkiksi monikerroksisena puutarhana, joka tuottaa marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Facebookin "Rikottu lasi haavoittaa -kerään sen pois" -ryhmään on ilmoittautunut lähes 80 000 ihmistä, jotka ovat lähteneet taistoon tassuja, jalkoja ja pyöränkumeja hajottavia lasinsiruja vastaan. Mutta mitä kaikkea luonnosta löytyy, sitä selvitetään syyskuun sateessa. Tuula-Maria Ahosen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittareita, jotka liikkuvat lautoinensa kaupunkiemme kaduilla. Urbaani laji käyttää hyödykseen kaupungin kivisiä rakenteita ja mielenkiintoista skeitattavaa löytyy vaikka työmaamontun reunalta. Maisema-arkkitehti yo Janne Saario on aikoinaan kiertänyt ammattiskeittaajana Eurooppaa ja Amerikkaa. Saario on hyödyntänyt parinkymmenen vuoden skeittitaustaansa ja on muun muassa suunnitellut Helsingin Eläintarhan skeittipuiston Micropoliksen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kari Hietalahti on tullut tutuksi yleisölle kymmenien elokuva- ja televisioroolien kautta. Hietalahden ura lähti todelliseen nousuun 1990-luvun Vintiöt-sketsisarjasta. Sen jälkeen Hietalahti on esiintynyt lukuisissa sketsisarjoissa ja elokuvissa. Hietalahti on myös toistakymmentä vuotta elättänyt itsensä käsikirjoittajana. Hietalahti kertoi taiteilijaelämästään YLE Puheen Iltapäivässä. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Englanti, Amerikka, Australia, Saksa, Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi. Siinä maita missä Antti Hietamäki on reissannut. Näiden matkojen tarkoitus ei ole ollut tutustua uuteen kulttuuriin, ruokaan tai ihmisiin vaan nauttia musiikista. Eikä mistä tahansa musiikista vaan tietyn bändin eli brittiläisen rock-yhtye Curen musiikista. YLE Puheen Iltapäivässä Antti Hietamäki kertoi, mikä fanittamisessa viehättää, mikä siitä tekee nautinnon ja mikä saa seuraamaan lempibändiään vaikka maailman ääriin. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Outi Pajala seurasi rakasta harrastustaan ja vaihtoi postmodernit teoriat käytännönläheisiin ravintolakokin opintoihin. Taakse jäi työ amanuenssina Helsingin yliopistossa, ja edessä siintää ehkä oma kahvila tai työ kokkina opintojen jälkeen. Naisasialiikkeessä toimiva Outi Pajala katsoo irtiottoaan myös naisasian näkökulmasta. Sellaistakin on nimittäin esitetty, että uraputkesta luopuva ja elämäänsä leppoistava nainen saattaa tehdä samalla karhunpalveluksen muille naisille. Haastattelussa udellaan myös, miksi Pajala pitää niin paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta. Tiina-Emilia Kaunisto pääsi maistamaan kakkua Pajalan keittiöön.

  • Vauhdin hurmaa, pärinää ja sopivasti jännitystä. Niistä nauttii vuoden 2010 miss Suomi Viivi Pumpanen. Misseyden ja mallitöiden lisäksi Viivi Pumpanen on ollut julkisuudessa mm. esiintyessään hurjapäisissä tv-kuvauksissa. Pumpanen on mukana myös tämän vuoden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Pumpasen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Kuva: Hannes Heikura. Hannes Heikura on Suomen palkituin lehtikuvaaja. Entinen Helsingin Sanomien kuvaaja tekee nyt työtä freelancerina. Parhaillaan Heikura kuvaa yksinäisyyttä, joka on tuttua kuvaajalle. Mutta Heikura pitää sielunmaisemastaan. Hannes Heikuran tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Tosi-tv-sarja Big Brotherissa on tällä tuotantokaudella ensimmäistä kertaa talossa näkövammainen asukas. BB-Minnalta udeltiin paljon ensimmäisinä päivinä hänen vammastaan, apuakin hän on saanut, mutta sittemmin hän on myös kokenut olonsa talossa vähän ulkopuoliseksi. Millaista on, kun ei näe? Millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat tavallisessa arjessaan. Näkövammaisten keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen sanoo myös mielipiteensä vammaisten nuorten työllistymisestä tai kaupunkien esteettömyydestä. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Nettikauppa valtaa kaupan markkinoita ja suomalaiset syytävät rahojaan yhä enemmän verkkokauppaan. Mitä sieltä ostetaan? Entä toimivatko tilaukset kuten pitää? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä ostoksiinsa, vaikka eivät ole nähneet ja koskeneet tuotetta ennen ostoa? Pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta kertoo mihin suuntaan nettikauppa on menossa. Toimittajana on Salla Vuolteenaho.

Lyssna också