Puheen Aamu

on 1.7.2015

  • 27 min
  • utgått

Aamu alkaa puheella. Uutisia ja ajankohtaisia vieraita. Studiossa Juuso Pekkinen ja Silja Raunio.
TV2:n kehitysvammaisista urheilijoista kertova sarja Sisujengi alkaa tänään. Sarjassa seurataan viiden urheilijan matkaa Special Olympics -maailmankisoihin Los Angelesiin. Vieraana Puheen Aamussa esteratsastaja Jenny Mikkonen sekä Sisujengin joukkueenjohtaja Hannele Pöysti klo 8 jälkeen.
Twitter: #puheenaamu

Sändningar

  • on 1.7.2015 7.02 • Yle Puhe

Avsnitt

  • Reilu pari vuosikymmentä sitten Ulvilassa perustettu Disco Ensemble teki läpimurron 2000-luvun alussa. Yhtye tuli tunnetuksi niin kotimaan radiokanavilla kuin Keski-Euroopan esiintymislavoillakin. Nyt, yli neljän vuoden levytystauon jälkeen Disco Ensemble palaa uuden albumin voimin. Mutta millaisena yhtye palaa levyille ja lavoille? Alina Kulo jututtaa bändin laulaja-kosketinsoittajaa Miikka Koivostoa ja kitaristia Jussi Ylikoskea.

  • Katutaide on vakiinnuttanut paikkansa osaksi kulttuurin kenttää. Tästä kertoo omalta osaltaan Ylen teettämä tutkimus, jossa kysyttiin suomalaisilta mitä taidemuotoja valtion pitäisi tukea. Teatterin, elokuvan ja kuvataiteen seuraksi listalle nousi katutaide, jolle 7 prosenttia vastaajista soisi tukea.

    Katutaiteen yksi merkittävistä ilmentymistä on graffiti. Graffitin kotimaista historiaa avaa Aleksi Pohjavirran dokumentti Uudet Diktaattorit - Stadilaisen graffitin arkeologia 1986-2010. Dokumentti sisältää sykähdyttävää kuvamateriaalia ja haastatteluja joiden kautta avautuu useita näkökulmia graffitin tekemiseen ja olemukseen.

    - 1980-luvulla graffiti-maalareille riitti pienet tagit, joissa näkyi oma nimi. Niistä ajoista graffitit ovat vain kasvaneet isommaksi ja isommaksi aina seinämuraaleihin asti, kertoo Aleksi Pohjavirta.

    - Laaja yleisö on pitänyt graffiteja ilkivaltana, sillä he eivät ole nähneet sitä kommunikointia, mitä graffiteilla viestitään. Itse asiassa graffitit eivät ole tarkoitettu isolle yleisölle vaan itse sille yhteisölle, toteaa Pohjavirta.

    Hän oli Puheen Aamussa Juuso Pekkisen vieraana.

  • Muusikko Reino Nordin on ristiriitaisia tunteita herättävää ihminen. Toisinaan hän aiheuttaa käytöksellään ja sanomisillaan paheksuntaa ja kummastusta, ja toisinaan hän on sympaattisen oloinen ihminen, joka viihdyttää yleisöään ja levittää rakkauden sanomaa. Ristiriidat tulivat jälleen esiin kun miehen uusi sinkku Momentumii julkaistiin ja heti perään tulivat otsikot rattijuopumus- ja huumausainerikossyytteistä.

    - Ainoa mitä mä voin tässä hetkessä sanoa on anteeksipyyntö faneille, että tällaista loskaa tuli. Kaikista eniten olen pahoillani siitä, että nämä syytteet vievät huomion siitä oleellisesta eli musiikista, toteaa Nordin.

    Miehen uusi sinkku Momentumii kertoo unelmien tavoittelusta ja periksiantamattomuudesta.

    - Olen itse aikamoinen dreameri. Kun sulla on joku unelma, tavoite tai suunta niin se tekee elämästä mielekkäämpää. Minut on pelastanut rakkauden unelma ja sen tavoittelu, kertoo Reino.

    - En halua olla mikään rakkauden lähettiläs, mutta uskon että se voima mikä me saadaan rakkaudesta ja unelmoinnista tekee meistä kaikista joukkona vahvemman ja silloin rupeaa tapahtumaan ihmeellisiä asioita, kertoo Reino.

    Hän oli Puheen Aamussa Alina Kulon vieraana.

  • Lyhytelokuva Saatanan kanit on 16 minuuttinen suomalaislähiön naapurustoon keskittyvä, mustaa huumoria viljelevä elokuva. Se on komedia, jonka pääosassa on 49-vuotias Raimo. Hän pitää itseään suvaitsevaisena, kunnes naapuriin muuttaa satanistinen seksikultti. Lyhytelokuva on Antti Toivosen käsikirjoittama ja Teemu Niukkasen ohjaama.

    - Leffan idea perustuu siihen ajatukseen, että meillä kaikilla on jonkinlaisia ennakkoluuloja. Moni ei uskalla ennakkoluulojaan kuitenkaan myöntää ettei vaan saa rasistin leimaa. Me sitten Antin kanssa mietimme, että mikä olisi hirvein mahdollinen naapuri ja silloin syntyi idea saatanaa palvovasta seksikultista, kertoo Teemu.

    Hänellä saatanan palvonta on ollut ennenkin keskiössä ohjaustöissään, sillä hän on ohjannut I Was a Teenage Satan Worshipper -yhtyeen musavideon.

    - Olen aina pitänyt sitä mielenkiintoisena, että saatanan palvonta on saanut niin ison aseman suomalaisessa mielenmaisemassa ollakseen kuitenkin hyvin pienen piirin puuhastelua. 1990-luvulla saatanan palvonta esiintyi toistuvasti valtamediassa ja siitä yritettiin tehdä jonkinlaista peikkoa. Siinä on mielestäni tehty pienestä isoa, pohdiskelee Niukkanen.

    - Mun vahvuus tekijänä on katsoa normaaleja asioita yllättävistä kulmista ja tehdä siitä hauskaa. Huumori on mulle maailmankuva-tyyppinen homma. Se on mun tapani käsitellä asioita, toteaa Teemu.

    Hänen ohjaamansa Saatanan kanit -lyhytelokuva on valittu yhdysvaltalaisen Sundance-filmifestivaalin ohjelmistoon. Myöhemmin lyhytelokuva tullaan näyttämään myös Ylellä.

    Teemu Niukkanen oli Puheen Aamussa Alina Kulon vieraana.

  • James “Musta Barbaari” Nikander ja Luyeye “Seksikäs-Suklaa” Konssi ovat molemmat Lihamyrsky-levymerkin artisteja, televisiosta tuttuja kasvoja ja eräänlaisia some-kunkkuja. Nyt miehet ovat julkaisseet yhdessä Eilen me naura -biisin, jonka afrosoundi saa jäykemmänkin kaverin tansahtelemaan.

    Afromusiikki on miehillä verissä. Kotona on kuunneltu tuntikaupalla ja tanssittu biittien tahtiin suvun mummoista lähtien.

    - Kun me tehtiin Eilen me naura -biisiä me voitiin hyvin, meillä oli hyvää ruokaa studiossa ja se iloisuus näkyy biisissä. Mä haluan tehdä musaa mikä kuulostaa hyvältä ja missä on hyvä fiba, toteaa Seksikäs-Suklaa.

    - Me ollaan saatu ihan sairaan hyvää palautetta biisistä. Moni on kertonut, että tää biisi on niin hyvä, että tekee mieli ryhtyä heti tanssimaan oli sitten bussissa tai kadulla, kertoo Musta Barbaari.

    Jäbät olivat Puheen Aamussa Alina Kulon vieraina.

  • Näyttelijä Antti Holma muutti Lontooseen, koska kyllästyi Suomen tunkkaiseen mielipideilmastoon. Holmalla kuitenkin edelleen riittää vientiä kotimaassa. Hän tähditti Tatu ja Patu -elokuvaa yhdessä Riku Niemisen kanssa. Hän myös näyttelee pian ensi-iltansa saavassa Armoton maa -elokuvassa, joka on Lappiin sijoittuva western.

    - Vaikka Lontoossa asunkin, niin tottakai mä tulen aina tekemään juttuja Suomessa ja suomeksi. Asuminen Lontoossa on tehnyt myös hyvää mun ja Suomen suhteelle - Suomea on helppo rakastaa pienen etäisyyden päästä, naurahtaa Holma.

    Antti on totuttu näkemään niin televisiossa, elokuvissa kuin myös hänen omalla YouTube-kanavalla hyvin humoristisena ja puheliaana. Hänen roolinsa Armoton maa -elokuvassa onkin sitten ihan toista maata. Antti näyttelee elokuvassa hyvin vähäpuheista, vähäeleistä ja vakavaa nuorta miestä.

    - Pyrin välillä yllättämään, sillä saman roolin tekeminen alkaa puuduttamaan nopeasti. Ja täytyy muistaa, että olin olemassa jo ennen Putousta. Aiemmin näyttelin pelkästään ahdistuneita nuoria miehiä. Eli tietyllä tavalla Armoton maa -elokuvan Jaakon rooli oli mulle hirveän tuttu ja rakas rooli, kertoo Holma.

    Antti Holma oli Puheen Aamussa Alina Kulon vieraana.

  • Taiteilija Riiko Sakkinen on tunnettu yhteiskunnallisesti kantaaottavista töistään. Parhaillaan hänen näyttelynsä White Trash Blues on nähtävillä Helsingissä. Näyttelyssä Sakkisen provokatiiviset maalaukset haastavat kapitalismin valtarakenteita. Taiteilija ironisoi globaaleja ilmiöitä niiden omia toimintamekanismeja noudattaen. Teoksissa seikkailevat elintarviketeollisuuden maskotit ja lastenanimaatioiden sankarit.

    - Ajatus näyttelyyn White Trash Blues sai alkunsa jo vuosi sitten kun näin skinheadin Helsingissä syömässä döner-kebabia. Siinä sitten ryhdyin miettimään, että voiko olla rasisti ja kuitenkin syödä kebabia. Eli mistä kaikesta joutuu kieltäytymään vakaumuksensa takia. Voiko blues-musiikkia kuunnella jos vihaa kaikkia mustia?

    Riiko Sakkinen kritisoi kapitalismia, koska hänen mukaansa kapitalismi on kaikkein totalitaristisin järjestelmä jota on koskaan ollut olemassa. Sakkinen haluaa olla myös Suomen vihatuin taiteilija.

    - Kyllähän mua kritisoidaan koko ajan siitä, että miksi mä ansaitsen rahani taiteella joka kritisoi kapitalismia. Eikö se ole ristiriidassa. Totuus on kuitenkin se, että vaikka on toisinajattelija niin joutuu olemaan kuitenkin mukana tässä yhteiskunnassa. Pakko minunkin on syödä ja maksaa laskut, toteaa Sakkinen.

    Puheen Aamun Juuso Pekkinen kävi katsastamassa yhdessä taiteilijan kanssa hänen näyttelynsä Helsingissä.

  • Kultainen Venla -gaalassa palkitaan parhaat televisio-ohjelmat sekä niiden tekijät. Tänä vuonna gaala nähdään ensimmäistä kertaa Ylellä. Juontajana toimii esiintymislavoilta, televisiosta ja Yle Puheesta tuttu stand up -koomikko Ali Jahangiri.

    - Gaalan juontaminen on minulle suuri kunnia, mutta en koe, että se on minulle nyt jotenkin näytönpaikka. Lähden pitämään sinne hauskaa, sillä en näe itseäni juontamassa usein tällaisia gaalaohjelmia, kertoo Ali.

    - Tänä vuonna gaalassa on koomikot hyvin edustettuina, erityisesti stand up -koomikot kuten Jukka Lindström, Sami Hedberg, Ismo Leikola ja Joonas Nordman. Tätä arvostan suuresti, kertoo Ali.

    Kultainen Venla -gaala nähdään perjantaina 13.1. Yle TV2:ssa klo 20.00 alkaen.

    Ali Jahangiri oli Puheen Aamussa Alina Kulon vieraana.

  • Näyttelijä Timo Lavikainen tunnetaan mm. Napapiirin sankarit -elokuvista sekä Kimmo-sarjasta. Jos Lavikaisen naama ei ole vielä kaikille tuttu niin pian on, sillä hän on yksi Putous-ohjelman tähdistä.

    - Putouksessa koin kyllä erittäin ahdistavana sen, kuinka sketsihahmossa lopullinen vastuu minulla itselläni. Olen enemmänkin sen luontoinen ihminen jokatoimii parhaiten kun sille sanotaan mitä tehdään, kertoo Timo.

    Lavikainen on itseoppinut näyttelijä. Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa hän on käynyt kerran pyörähtämässä.

    - En päässyt edes toiseen vaiheeseen, mutta ei minulla olisi ollut sinne mitään asiaakaan kun vasta junamatkalla funtsin, että mitäköhän sitä pääsykokeissa tekisi, naurahtaa Lavikainen.

    Hän ei kuitenkaan usko liialliseen kouluttautumiseen, se ei tee hänen mielestään maailmasta parempaa paikkaa.

    - Lahjakkuus on ihmisessä sisällä. En usko, että näyttelisin yhtään paremmin jos olisin käynyt kouluja, toteaa Lavikainen.

    Timo Lavikainen oli Puheen Aamussa Juuso Pekkisen vieraana.

  • Vuonna 2015 tuli kuluneeksi 25 vuotta Twin Peaks -televisiosarjan ensiesityksestä. Kulttimaineen tavoittanut ja uusia yleisöjä edelleen keräävä sarja saa lähitulevaisuudessa jatkoa David Lynchin ja Mark Frostin käsikirjoittamana ja Lynchin ohjaamana. Televisiosarjan lanseeraamisen odotetaan
    ajoittuvan alkuvuoteen 2017.

    Twin Peaks oli klassikko jo syntyessään. Sarjalla on ollut suunnaton vaikutus lukuisiin televisiotuotantoihin.

    - Twin Peaks muutti aikoinaan sitä, mitä televisio voi olla. Sarjan surrealistinen maailma mahdollisti taiteelliset kokeilut joita ei ennen televisiossa oltu nähty, kertoo televisiosarjan vastaanottoa etenkin leikin näkökulmasta tutkinut lelututkija Kati Heljakka.

    Hän on koonnut nyt Twin Peaksin innoittaman taidenäyttelyn Peak Experience. Taideteoksilla, tilallisilla tunnelmilla ja osallistujien mielikuvituksella leikittelevä näyttely on taiteellinen tribuutti Twin Peaksin maagiselle tarinamaailmalle.

    - Olen tutkimuksissani seurannut kulttuurin lelullistamista. Näyttelyyn kutsuin mukaan lelullisista yhteyksistä tuntemiani ihmisiä sekä luovia tekijöitä ja taiteilijoita jotka käyttävät lelua mediana. Leluja hyvin usein dissataan ja niiden arvoa väheksytään, vaikka ne ovat meidän elämys- ja kokemusmaailmassa tosi väkevästi läsnä, toteaa Heljakka.

    Puheen Aamussa puhuttiin Twin Peaksistä, leluista ja Peak Experience -taidenäyttelystä. Puhumassa olivat näyttelyn kuraattori Kati Heljakka sekä yksi näyttelyn taiteilijoista, My Little Pop Icons -teossarjasta tunnettu taiteilija Mari Kasurinen. Juuso Pekkinen haastattelee.

  • Lappeerantalainen punkyhtye Anal Thunderin taru alkoi tasan 20 vuotta sitten.

    - Alun pitäen tästä ei pitänyt tulla oikeaa bändiä laisinkaan. Me haluttiin vaan koota kasaan sellainen poppoo, joka soittaa todella juovuksissa, naurahtavat Anal Thunderin kitaristi ja biisintekijä Jussi “Jutila” Vento ja toinen kitaristi Janne “El Loso” Ruokonen.

    Bändiksi Anal Thunder kuitenkin muotoutui ja persettä on lavalta näytetty ja halpa viini on inspiroinut jo 20 vuoden ajan.

    - Olemme työstämässä juhlavuoden kunniaksi 20 minuutin mittaista biisiä teemalla 20 years in 20 minutes.

    Anal Thunderin Jutila ja El Loso vierailivat Puheen Aamussa Juuso Pekkisen vieraana.

  • Vanhoja kolikkopelejä, Commodore 64 -harrastajan huone, lautapelejä, 1990-luvun vaihteen NES-pelejä. Suomalainen pelikulttuuri on saanut oman museonsa, jonka ovet avautuvat yleisölle 5.1.2017.

    Museokeskus Vapriikkiin rakentunut museo kertoo suomalaisen pelaamisen monikymmenvuotisen historian. Se on lajissaan ensimmäinen Suomessa ja yksi harvoista koko maailmassa.

    - Pelien historia on todella pitkä. Pelejä on ollut aina, ja suomalaisia pelejäkin on julkaistu jo itsenäisyytemme alkumetreistä lähtien. Vuonna 1918 joulumarkkinoille ilmestyi lautapeli nimeltä Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918. Tuokin peli on nähtävillä Suomen pelimuseossa, kertoo pelitutkija Annakaisa Kultima.

    Suomen Pelimuseosta löytyy joukko teemahuoneita jotka vievät vierailijan eri vuosikymmenille. 1980-luvun olohuoneessa vietetään joulua putkitelkkarin ja Pong! -pelin viihdyttäminä ja 1990-luvun huoneessa pelataan 8-bittistä Nintendoa ja luetaan Nintendo-lehtiä.

    - Pelit ovat kuin elokuvat tai musiikki - se ei ole pelkästään se tuote vaan siihen liittyy se pelaamisen kokemus ja elämys. Pelaamisen ymmärtämiselle on tärkeää tajuta, miten ja missä tilanteessa pelejä pelataan ja mitä muuta pelaamiseen liittyy. Siitä syystä teemahuoneet on tärkeä osa pelimuseon kokonaisuutta, kertoo Suomen pelimuseo idean isä ja pelikonekeräilijä Mikko Heinonen.

    Hän ja Annakaisa Kultima olivat Puheen Aamussa Juuso Pekkisen vieraina.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Asiakaslähtöisyys ja kuluttajakeskeisyys ovat tämän hetken avainsanoja, mutta ei joka paikassa.
    Niin paljon kuin päiväkodeista puhutaankin, niin yllättävän vähän siitä kysytään asiakkailta itseltään - eli lapsilta.

    Mitä lapset ajattelevat päiväkodeista?
    Sitä selvitti perjantaina 16.1.2015 Tampereen yliopistolla tarkastettavassa kavatustieteen alan väitöstutkimuksessaan tutkija, kasvatustieteiden maisteri, lastentarhanopettaja Piia Roos.

    Roosin mukaan lasten puheissa keskiöön nousivat leikki ja kaverit. Aikuiset he näkivät järjestyksen ylläpitäjinä ja ohjaajina. Kuitenkin arkinen yhdessäolo aikuisten kanssa puuttui lasten puheista kokonaan.

    Mutta miten lapset viihtyvät päiväkodissa? Entäpä miten on kiistellyn tuokiokeskeisyyden laita, mitä mieltä lapset ovat ohjatusta ohjelmasta?

    Linda Vettanen soitti Piia Roosille ja selvitti asiaa.

  • Nuori Suomi ry:n mukaan pääosan lasten liikunnasta tulisi tapahtua kotona, pihalla ja lähialueella. Tavoitteena on, että lähialueelta tulisi löytyä kaikkien perusliikuntamuotojen suorituspaikat. Yksi lähiliikuntaa omalla alueellaan tarjoavista urheiluseuroista on Pakkalan Palloseura. Seura tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa jalkapalloa Keski-Vantaalla. Lasten lähiliikunnasta ja urheiluharrastuksesta yleensäkin kertoo PPS:n valmennuspäällikkö Jussi Korpinen. Jarmo Laitaneva haastattelee.

  • Työterveyspsykologi Jouni Luukkalan kirjassa "Jaksaa, jaksaa, jaksaa..." esitellään ohjelma, jonka avulla voi vahvistaa työhyvinvointitaitojaan. Esittelemästään viidestä polusta Jouni Luukkala nostaa esiin tunnetaidot. Luukkala tietää, että jokainen ihminen kokee työssään tölväisyjä, mutta kaikkea ei pidä luulla työpaikkakiusaamiseksi. Juuri tunnetaidot auttavat ihmistä ottamaan asiat asiana eikä henkilökohtaisesti. Työterveyspsykologi Jouni Luukkalalle soitti Jarmo Laitaneva.

  • Jännitystä elämäänsä kaipaavalle luksusta on seikkailuloma Huippuvuorilla meloen. Nuorelle bilehileelle Bulgarian Sunny Beach voi olla unelmien matkakohde. Hiljainen Lappi puolestaan houkuttelee matkaajia maailman metropoleista. Mikä on luksusta Matkaopas -lehden päätoimittaja Pirkko Puoskarille? Toimittajana Heini Laitinen.

  • Jooganopettaja-kouluttaja ja lääkäri Kerttu Kelomaa-Sulonen tietää joogan terveysvaikutukset sekä ammattinsa että harrastuksensa kautta. Omakohtaiset kokemukset yhdistettynä lääketieteellisiin tutkimustuloksiin ovat vakuuttaneet Kelomaa-Sulosen siitä, että jooga on hyväksi ihmiselle olipa sitten sairas tai terve. Kerttu Kelomaa-Sulosen tapasi Jarmo Laitaneva.

  • Pienen ihmisen syntymä on niin suuri ihme ja ilo , että se antaa voimia kätilön raskaassa ja vastuullisessa työssä, näin ainakin vakuuttaa kätilö Riitta Hakokorpi. Hyvä työyhteisö, positiivinen elämänasenne ja liikuntaharrastukset pitävät mielen virkeänä. Helsingin Kätilöopistolla mandariinikiinan tai somaliankielen taitokin olisi joskus tarpeen. Anu Packalén pääsi seuraamaan Helena Holman ja Arto Nurmen vauvan kotiinlähtötarkastusta.

  • "Kotini on linnani" sanonta tarkoittaa asumisen ja asunnon kalleuden lisäksi myös sitä, että koti on pyhä paikka. Niin pyhä ja kallis, että sinne ei hevin edes sisustussuunnittelijoitakaan lasketa sisään. Mitäpä jos kerrankin käyttäisi ammattilaisen apua? Mitä vanhan talon keittiöremontissa tulisi ottaa huomioon? Onko valaistuksella väliä? Anu Packalén ja sisustusuunnittelija Krista Dorn-Lamminen tarttuvat toimeen.

  • Etelä-Aasian tutkimusta opiskeleva Maria Kornienko on juuri palannut Intian New Delhistä, missä hän oli työharjoittelussa puoli vuotta. YLE Puheessa kuullaan Marian päivästä aamun työmatkasta riksalla yön pikkutunneille asti. Miltä Intia näyttää Marian silmin? Toimittajana Heini Laitinen.

  • Rugbyn juuret ovat samassa paikassa kuin monen muun lajin eli Euroopassa harrastetuissa erilaisissa peleissä, joissa periaatteena on, että pallo pistetään vastustajan maaliin. Perusperiaate on yksinkertainen: koskettamalla pallolla maata vastustajan maalialueelle tehdään maali. Soikean pallon liikeratoja selventää Helsinki Warriorsin ja Suomen miesten rugbymaajoukkueen kapteeni Thomas Finell. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Lyssna också