Eeva Luotosen kirjahistoria

Mitä Gabriel Garcia Marquezin Macondo muisti ja unohti?

  • 39 min
  • tillsvidare

Gabriel García Márquezin romaania Sadan vuoden yksinäisyys ilmestyi suomeksi vuonna 1971 Matti Rossin suomentamana ja sai aikaan melkoisen lattaribuumin. Gabriel García Márquezin romaania Sadan vuoden yksinäisyyttä voi lukea monelta kantilta. Siitä voi lukea poliittista kannanottoa, fiktioon käärittyä historiaa, kolumbialaista fantasiaa ja tarinankerrontaa, ”maagista realismia”, hulvatonta ja roisia menoa. Mutta siitä voi lukea myös hienoja yksityiskohtia. Voi keskittyä esimerkiksi siihen miten Márquez kuvaa muistia ja unohtamista.

Vieraana ohjaaja, käsikirjoittaja Jan Forsström. Lukijana Ville Tiihonen. Toimittajana Eeva Luotonen.

Kuva: Tim Buendía

Sändningar

  • fr 19.6.2015 17.19 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Heinrich Böllin läpimurtoteos Ei sanonut sanaakaan ilmestyi vuonna 1953. Se on terävä kuvaus Böllin oman kotikaupungin Kölnin sodanjälkeisistä tunnelmista. Se on pieni helmi nykyisten tuhatsivuisten tiiliskivien rinnalla, tiivis ja kirkas, siinä ei ole yhtään turhaa sanaa.

    Eeva Luotosen vieraana on kirjallisuudentutkija ja kirjailija Pertti Lassila.

    Sitaatit ovat Heinrich Böllin teoksista Ei sanonut sanaakaan (suom. Kristiina Kivivuori) ja Päiväkirja vihreältä saarelta (suom. Kai Kaila).

    Lukijoina ovat Ville Tiihonen ja Elsa Saisio.

  • James Joyce kirjoitti Odysseuksen vastalauseeksi helpolle viihdekulttuurille ja lisääntyneelle lehdistölle. Mutta miten lukija selviytyy tässä kokeilujen ja tajunnanvirran sokkeloissa? Eeva Luotosen haastateltavina ovat professori Hannu Riikonen, kirjailija Jyrki Kiiskinen yliopistolehtori Erkki Sironen ja tutkija Susanna Suomela. Lukunäytteet James Joycen teoksesta Odysseus (suom. Pentti Saarikoski). Lukijana Erja Manto.

  • Taru Sormusten herrasta ja Narnia ilmestyivät samaan aikaan 1950-luvulla. Kumpikin kertoo seikkailuista myyttisessä maailmassa, kummassakin on sankareita ja vihollisia, voittajia ja häviäjiä, hyvyyttä ja pahuutta. Kuitenkin kertomukset ovat ihan erilaiset, kirjoittajiensa kaltaiset. Professorit J.R.R.Tolkien ja C.S.Lewis olivat kollegat ja ystävät, toistensa lukijat ja sparraajat. Ja välillä myös ankarat kriitikot.

    Eeva Luotosen vieraina on kaksi gradun tekijää. Silvia Hosseini kirjoitti pro gradu-tutkielmansa Narniasta ja Petri Tikka Tolkienin Jumala-käsityksestä.

    Sitaatit ovat teoksista Roger Lancelyn Green&Walter Hooper: C.S.Lewis elämäkerta (suom. Tarja Kotro) ja J.R.R.Tolkien: Kirjeet (suom. Tero Valkonen). Lukijana Ville Tiihonen.

    Kuva: EPA/Anita Maric

  • Miltä Suomi näytti vannehameiden ja poninhäntien aikaan? Millaista oli kun koulussa teititeltiin opettajaa, kukaan ei kyseenalaistanut suvivirttä, matot tampattiin täsmällisesti ja kaikki söivät kello viisi? Millainen oli tyttökirjojen Suomi 1950-luvulla? Eeva Luotosen haastateltavina ovat professori Riitta Jallinoja ja koululainen Vilma Sippola. Näytteitä lukevat Erja Manto ja Vilma Sippola.

    Kuva: Yle/Martti Juntunen

  • Miten haastavaa on kirjoittaa oman sukunsa menneisyydestä ja kotikaupunkinsa lähihistoriasta?
    Eeva Luotosen kirjahistoriassa tästä kertoo kirjailija Sirpa Kähkönen, jonka Kuopio-sarjasta odotetaan nyt jo kuudetta osaa. Kähkösen sarja alkoi vuonna 1998 kirjalla Mustat morsiamet.
    Lukijana Elsa Saisio. Toimittaja Eeva Luotonen. Ohjelma on kesältä 2012.
    Kuva: Tommi Tuomi

  • Chinua Acheben romaani Kaikki hajoaa (suom. Heikki Salojärvi) saatiin suomeksi vasta 2014, mutta Kansan mies (suom. Eila Pennanen) julkaistiin meilläkin ihan tuoreeltaan vuonna 1969. Kansan mies sopi paremmin 60-luvun poliittiseen ilmapiiriin ja Biafran sodan nostamiin kysymyksiin. Yhdessä romaanit antavat kuitenkin täydellisemmän kuvan siitä mitä tapahtuu kun kaikki hajoaa, traditiot ja arvot katoavat.

    Chinua Achebea pidetään Nigerian kirjallisuuden "isänä". Vieraana kirjallisuudentutkija Minna Niemi. Lukijana Ville Tiihonen.

    Toimittajana Eeva Luotonen.

    Kuva: Robert Bluestein

  • Yasunari Kawabatan Lumen maa ja Kioto kertovat kumpikin nuorten naisten tarinaa. Kawabatan romaanit olivat ensimmäisiä suomennoksia Japanista. Miltähän näyttivät lumivuoret, kirsikankukat tai geishat suomalaisen lukijan silmissä vuonna 1958? Miltä ne tuntuvat tänään?

    Vieraana kulttuurintutkija, suomentaja Miika Pölkki. Sitaatit Yasunari Kawabatan teoksista Lumen maa (suom.Yrjö Kivimies) ja Kioto (suom. Eeva-Liisa Manner). Lukijoina Mirjami Heikkinen ja Ville Tiihonen.

    Toimittajana Eeva Luotonen.

    Kuva: EPA / Everett Kennedy Brown

  • Gabriel García Márquezin romaania Sadan vuoden yksinäisyys ilmestyi suomeksi vuonna 1971 Matti Rossin suomentamana ja sai aikaan melkoisen lattaribuumin. Gabriel García Márquezin romaania Sadan vuoden yksinäisyyttä voi lukea monelta kantilta. Siitä voi lukea poliittista kannanottoa, fiktioon käärittyä historiaa, kolumbialaista fantasiaa ja tarinankerrontaa, ”maagista realismia”, hulvatonta ja roisia menoa. Mutta siitä voi lukea myös hienoja yksityiskohtia. Voi keskittyä esimerkiksi siihen miten Márquez kuvaa muistia ja unohtamista.

    Vieraana ohjaaja, käsikirjoittaja Jan Forsström. Lukijana Ville Tiihonen. Toimittajana Eeva Luotonen.

    Kuva: Tim Buendía

  • Kun isä on kommunisti ja apartheid-taistelun legenda, niin miten tytär voisi olla astumatta joukkoon? Mutta Burgerit ovat Etelä-Afrikan valkoisia, ja aatteet ja taistelut ovat muuttuneet isien ajoista. Kansalaisoikeustaistelun johtoon on noussut mustien nuori polvi, joka ajattelee ettei valkoinen voi taistella mustien puolesta eikä tietää mitään mustien elämästä. Rosa Burgerilla on edessään kipeitä kysymyksiä. Nadine Gordimerin romaani Burgerin tytär ilmestyi vuonna 1979 ja Seppo Loposen suomennos vuonna 1980. Nadine Gordimerin kirjasta keskustelevat Afrikan-tuntija, kirjailija Juha Vakkuri ja toimittaja Eeva Luotonen. Näytteet lukee Erja Manto.
    KUVA: Matt-80

Inga kommande avsnitt

Lyssna också