Metsäradio.

Nuotiotulia talvella

  • 2 min
  • tillsvidare

Metsäradiossa kuultiin Erkki Pekkarisen retkikokemuksia Lapista. Tulen sytyttäminen nuotioon saattaa talvella olla haastavaa puuhaa märkien puiden kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Sändningar

  • on 18.2.2015 20.45 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Jos metsässä näkee pienen, kuusen kuoren värisen linnun, joka kiipeää runkoa alhaalta ylös ja lennähtää taas seuraavalle kuuselle, on kyseessä puukiipijä. Se sinnittelee Suomen talvessa hyönteisravinnon turvin, ja kevään tullessa rakentaa pesänsä hämähäkin seitin avulla. Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Helle rengastaa puukiipijöitä Jyväskylän ympäristössä. Pirjo Koskinen pääsi Helteen matkaan puukiipijän pöntöille Laukaalla. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Kaksi vuotta sitten Metsäradiossa syvennyttiin puusuksien historiaan sarjassa- Radioaaltoja tervaamassa - ennen oli sukset puuta. Lahdessa on parhaillaan hiihdon MM-kisat ja tämän innostamana puhutaan vielä tuokio puisista metsäsuksista. Harri Saarinen liikkuu Päijät-Hämeessä työnsä puolesta ja aina välillä tulee eteen mielenkiintoisia asioita, joita hän ei voi vastustaa. Orimattilassa kävi Asko Hauta-aho.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Tuhkaa syntyy Suomessa suuret määrät ja aivan liian suuri osa siitä ajetaan kaatopaikoille. Nyt on herätty huomaamaan, että tuhkasta voisi olla paljonkin hyötyä ja siksi tuhkaa tutkitaan, jotta sitä voitaisiin käyttää nykyistä monipuolisemmin. Aihe nousi eilen esille Maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä seminaarissa, jossa keskityttiin metsäteollisuuden sivuvirtojen, siis sivutuotteiden, nykyistä parempaan hyödyntämiseen. Tuhkasta ei tule heti pulaa, sitä kun syntyy energiateollisuudessa yli miljoona tonnia vuodessa ja kaatopaikkaläjitykseen saattaa tästä määrästä päätyä ehkä noin neljännes.
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli kuulolla eilisessä seminaarissa ja poimi sieltä haastateltavakseen dosentti Samuli Joensuun, joka työskentelee Tapiossa vesiensuojelun asiantuntijana ja on ollut ratkaisevassa asemassa työryhmissä, joissa on tutkittu tuhkan hyödyntämistä muun muassa tienrakentamisessa.

  • Vielä 1960-luvulla tuulihaukka oli yleinen petolintu, jonka näki lekuttelemassa pikkunisäkäspyynnissä peltoaukeiden päällä. Laji pesi risupesissä lähimetsissä. 70-luvulla tuulihaukka katosi lähes tyystin. Syynä olivat ympäristömyrkyt ja pelto-ojien hupeneminen salaojituksen vuoksi. 80-luvulla lintujen rengastajat rakensivat ja ripustivat kokeeksi pönttöjä peltoaukeiden latojen seiniin. Saisiko haukan pesimään pönttöön, jolloin pesimistulos voisi parantua ja kanta voimistua? Pöntötys ylitti kaikki odotukset, sillä tuulihaukka kelpuutti pöntöt. Hämeenkyröläinen Hannu Järvinen on yksi pöntöttäjistä. Hän on ripustanut tuulihaukoille 450 pönttöä ja rengastanut jo 9000 tuulihaukkaa. Risto Salovaara tapasi Hannun tuulihaukkareviirillä Nokialla. Kuva: Risto Salovaara / Yle

  • Vielä tänä päivänä saattaa maankaivuun yhteydessä tulla eteen puisia vesiputkia. Siis menneillä vuosikymmenillä puunrunkoihin kairattiin reikä, missä vettä juoksutettiin pienellä paineella lähteeltä kotia kohti. Savimaahan peitetyt puiset vesiputket ovat edelleen käyttökelpoisia ja niitä löytyy ainakin pienempien kyläyhteisöjen maaperästä. Orimattilassa on maasta kaivettu esiin metrin mittainen pätkä vuotavaa puista vesiputkea ja Harri Saarinen on tallettanut tämän aarteen omiin arkistoihinsa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsä on aina ollut suomalaisille paljon enemmän kuin pelkkä paikka, joka kasvaa puita. Siihen on liittynyt turvan tunnetta ja jonkinlaista mystiikkaa haltijoineen päivineen. Kuitenkin suomalaisten suhtautuminen metsiinsä on jotain aivan toista kuin saksalaisten piiririssä tunnettu myyttinen metsäkäsitys, jossa ei vain pelkkä metsäalue, vaan jopa yksittäiset puutkin ovat kuin eläviä ja tuntevia henkiolentoja.
    Näistä muinaisgermaanisista aineksista loivat aikanaan natsit merkillistä hölynpölyn siivittämää metsämyyttiä pönkittämään omia tarkoitusperiään. Saksalaislähtöinen Roman Schatz on perehtynyt sekä nykyiseen saksalaiseen metsäkäsitykseen että muinaisgermaanisesta perinteestä ammentavaan mennen ajan metsämystiikkaan. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Roman Schatzin. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa jatkui Miljoona linnunpönttöä ohjelmasarja ja varsinainen kampanja on päässyt loppusuoralle kuten tiedämme. Harvennus- ja uudistushakkuissa on ryhdytty jättämään metsiin entistä enemmän säästöpuita, eli tekopökkelöitä. Tekopökkelö on tyypillisimmillään noin neljän metrin korkeudelta katkaistu lehtipuu, jollaisia pyritään jättämään hehtaarille kaksi kappaletta. Tällaisen säästöpuun tarkoituksena on edistää metsäluonnon monimuotoisuutta. Ajatuksena on se, että puu aikanaan kuolee pystyyn ja lahoaa paikalleen. Tämä on puolestaan tärkeää monille eliölajeille. On arvioitu, että kuollutta ja lahonnutta puuta on metsissä nyt enemmän kuin sata vuotta sitten, mutta lisä ei ole lainkaan pahitteeksi ja tarvitsevathan kolopesijälinnutkin kolopuita. Metsä Group on ollut viime lokakuusta lähtien entistä aktiivisempi toimija tekopökkelöiden aikaansaajana. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi Kotkassa katsomassa säästöpuiden jättämistä Metsä Groupin asiantuntijoiden vieraana. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Metsästäjäpiireissä on viime vuosina ja vuosikymmeninä yleistynyt riistapeltojen ylläpito. Pelloissa viljellään lähinnä hirvieläimille kelpaavia kasvilajeja. Niiden perustaminen edellyttää myös maanomistajan myötämielisyyttä, sillä yksi riistapellon määräyksistä ja periaatteista on, että pellosta ei saa korjata satoa. Peltorehun lisäksi riistaa ruokitaan myös ylijäämäporkkanoilla joiden kaupallinen laatu ihmisravinnoksi ei riitä, samoin omenat maistuvat. Kivennäisten saatavuutta autetaan perinteisillä nuolukivillä. Risto Salovaara kävi Orivedellä tutustumassa riistan ruokintaan Harri Laaksosen opastuksella.
    Kuva: Risto Salovaara / Yle

  • Puistojen puiden kaatotoimet aiheuttavat poikkeuksetta kovaa kohinaa alueen asukkaiden keskuudessa. Puut eivät kuitenkaan ole ikuisia ja ne vaativat uusimista monista syistä. Joskus puiden kaataminen ja uusien taimien istuttaminen on välttämätöntä esimerkiksi turvallisuuden tähden tai siksi, että puiden ympärillä tehdään suuria maanrakennustöitä, kuten nyt Helsingin Töölössä.
    Vanhoja lehmuksia on kaadettu Mechelininkadun keskeltä töölöläisten kauhistukseksi. Syynä tapahtuneeseen on vilkasliikenteisen valtaväylän välttämättömäksi arvioitu liikenteellien uudistus. Kaupungin puuasiantuntijat keksivät panna osan kaadetuista puista ja maasta revityistä kannoista näytteille Hietanimen uimarannan tuntumaan, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset voisivat omin silmin käydä tutustumassa puiden kuntoon. Metsäradion reportteri Olli Ihamäkikin kiinnostui kaadetuista lehmuksista ja asiantuntijaoppaakseen hän sai Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raision. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipp

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Lyssna också