Taiteilijaelämää

Sirkus on Salla Hakanpäälle fyysinen mahdollistaja

  • 29 min
  • tillsvidare

Ilma-akrobatian taitaja Salla Hakanpää sanoo elävänsä unelmiensa elämää sirkuksessa, mutta unelmatkin päivittyvät koko ajan. Sirkus on Hakanpäälle fyysinen mahdollistaja, jonka kautta hän löytää oman ilmaisukeinonsa. Tekeillä on Dive-teos, jossa Hakanpää menee veden alle uimahallissa, vaikka ilma-akrobatian taitaja onkin.

Sirkuksen suosiota harratuksena Salla Hakanpää kommenoi sanomalla, että sirkuksessa yhdistyvät kivasti urheilullisuus, ilmaisullinen puoli ja yhdessä tekeminen.

Salla Hakanpää tavataan Taiteilijaelämää-sarjassa, toimittajana on Tiina Lundberg.

Sändningar

  • fr 6.3.2015 19.10 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Kuvataiteilija Fanny Tavastilan näyttely on valmistumassa Kaapelitehtaalla taiteilijan työhuoneella. Teokset odottavat ripustusta ja tunnelma on odottava. Miten näyttely rakentuu? Millainen prosessi on näyttelyn rakentaminen taiteilijan näkökulmasta? Mitä Fanny Tavastila haluaa taiteellaan tuoda katsojalle?

    Oman tunteella tehdyn taiteen esille asettaminen on Fanny Tavastilalle pelottavaa.

    - Olo on jopa alaston vaikka siihen, että saa työt esille tähdätäänkin - se on vähän ristiriitaista. Epävarmuus iskee aina ennen näyttelyä et aaah, tällaisiako mä olen tehnyt, hän kuvaa.

    Fanny Tavastilan öljyvärimaalauksissa luonteenomasta on kerroksellisuus, ja taide on henkilökohtaista - se lähtee vahvasti tunteista ja tunnetiloista. Ja tämä taiteilijaelämä on myös unelmaelämää.

    - Mä olen niin onnellinen, kun mä pääsen työhuoneelle. Joka päivä kun nousen portaita, niin ajattelen tänäänkin mä saan tulla tänne, hän huokaa.

    Tiina Lundberg lähti Kaapelitehtaalle kyselemään taiteilijan työstä, arjesta ja unelmista.

  • Kuvittaja ja taiteilija Laura Laine tekee muotikuvituksia monille kansainvälisille ja suurille yrityksille, kuten lehdille ja muotitaloille.

    - Muotikuvittajalla ovat vain omat taidot rajana, kun taas valokuvaajaa ohjataan paljon tarkemmin, kuvailee Laine omaa työtänsä.

    Miten muodin ja taiteen voi sitten yhdistää?

    - Haluan pysyä ulkona muodista, vaikka asiakkaani ovat muotialalta, kertoo Laine ja jatkaa, että hänen taiteelliset sankarinsa ovat taiteen eivät muodin alalta.

    Toimittajana Salla Vuolteenaho.

  • Mirel Wagner on suomalainen laulaja-lauluntekijä, jonka kappaleissa tummat sävyt soivat pienieleisessä ympäristössä. Hän on julkaissut kaksi albumia - debyyttialbumi ilmestyi vuonna 2011 ja sitä seurasi When The Cellar Children See The Light Of Day vuonna 2014. Saman vuoden elokuussa levy nousi Suomen virallisen albumilistan ykköseksi.

    27- vuotias Mirel kertoo tuutulaulujen olevan yksi vahvimmista vaikutteista hänen musiikissaan:

    - Mua miellyttää tuutulaulujen laulaminen ja se että niissä ei ole paljon säestystä - ne on rakkautta täynnä olevia lauluja, mutta en halua kuitenkaan hirveästi merkitä, mistä asiat tulevat", hän kertoo.

    Tarinat ja tunteet ovat tärkeitä. Mirel Wagner yrittää kuvata kappaleissaan tunteita valokuvanomaisesti, ja samalla hän pyrkii tutkimaan ympäröivää maailmaa, itseään ja muita ihmisiä. Laulaja-lauluntekijä tahtoo myös pitää ohjat vahvasti omissa käsissään:

    - Mä työstän jo kirjoitusvaiheessa kappaleet niin, että niistä on tosi vaikeaa poistaa tai lisätä mitään. Mä olen tosi omistushaluinen mun biisien suhteen, hän kuvailee.

    Tämän vuoden maaliskuussa Wagnerin toinen albumi palkittiin parhaana pohjoismaisena albumina Nordic Music Prizella.

    Mirel Wagner on Tiina Lundbergin vieraana Taiteilijaelämää-sarjassa.

  • Kanneltaja Timo Väänänen sanoo, että kanteleella on turhaan tuohivirsumaine. Mies on itse säveltänyt musiikkia mm. Disneyn Narnian tarina: Velho ja Leijona -elokuvaan. Väänänen konsertoi ympäri maailmaa. Miksi me pidämme kanteletta tuohivirsusoittimena? Siksikö kannel on meillä piilossa? Toimittaja on Salla Vuolteenaho.

  • Antti Luusuaniemi on tuttu kasvo Kansallisteatterin näyttämöltä, mutta myös useista elokuvista ja tv-sarjoista - kuten Syke ja Mustat lesket. Näyttelijä on parhaillaan virkavapaalla Kansallisteatterista ja keskittyy käsikirjoittamiseen - työn alla on muutama tv-sarja ja elokuva.

    - Olen aina tykännyt kirjoittamisesta, mut teatterityön ohella sitä on vaikeaa tehdä , hän toteaa.

    Nyt siihen on kuitenkin mahdollisuus. Antti Luusuaniemi miettii, että tauot työssä tekevät hyvää - erityisesti taiteellisen työn tekijälle, jotta saa akut ladattua ja haettua uusia tuulia. Samalla se myös antaa perheelliselle näyttelijälle mahdollisuuden olla läsnä kotioloissa.

    Luusuaniemen tähtäin on tehdä kansainvälistä elokuvaa ja televisiota niin näyttelijänä kuin käsikirjoittajana - ja mahdollisesti joskus myös ohjaajana. Muutto Los Angelesiin ja Hollywoodiin ei ole ainoa tapa tehdä kansainvälistä uraa.

    - Jos teet hyviä töitä hyvien ihmisten kanssa niin jonain päivänä se huomataan - hyvän elokuvan voi tehdä myös Suomesta käsin, Luusuaniemi miettii.

    Kysymykseen, miksi ruotsalaiset ja tanskalaiset osaavat hittisarjojen teon, vastaus on selvä: siellä on ymmärretty käsikirjoituksen merkitys. Mutta suomalaiset tulevat perässä - käsikirjoituksiin on alettu satsata entistä enemmän.

    Antti Luusuaniemi antaa esimerkkinä Riika Pulkkisen romaanin Raja, josta tehtiin 3-osainen tv-sarja. Sen käsikirjoitukseen satsattiin ja sitä viilattiin. Sittemmin Raja äänestettiin kolmen parhaan joukkoon Prix Italiassa. Ja nyt se on myyty Saksaan ja Ranskaan.

    Antti Luusuaniemeä itseään vie eteenpäin kunnianhimo, uudet haasteet, uudet mahdollisuudet ja uudet ihmiset. Ja lopuksi ennustus:

    - 10 vuoden päästä asun Larussa, mikä on maailman paras paikka. Mutta teen erilaisia töitä ympäri maailman, hymyilee Luusuaniemi.

  • Taiteilijaelämää sarjassa tapaamme vuoden 2015 nuoren taiteilijan Ville Anderssonin. Andersson on opiskellut 2007-2012 Kuvataideakatemiassa. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 2010, ja siitä lähtien hänen teoksiaan on esitelty laajasti yksityis- ja ryhmänäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla. Alle kolmikymppistä kuvataiteilijaa kiinnostavat tanssi, teatteri, muoti ja elokuvat. Ne kaikki ruokkivat hänen työskentelyä. Millainen mies on tämä nykytaiteilija, jota kiehtovat myös tyhjyys, valkoinen väri, hiljaisuus ja hitaus. Toimittajana Raimo Tyykiuoto.

  • Tanssija-koreografi Sanna Kekäläinen tunnetaan kokeellisista, jopa kiistellyistä teoksista, joilla on ollut suuri merkitys suomalaisen nykytanssin kehitykseen aina 1980-luvulta lähtien.

    Alaston nainen tanssii, elehtii, ehkä provosoi näyttämöllä. Kuva ei ole perinteisen kaunis tai siloteltu eikä varsinkaan seksistinen. Tavoiteena on tutkia ihmisen kehoa muun muassa feminismin, tasa-arvon ja kapitalismin näkökulmista. Miten naisen keho nähdään? Miten sitä katsotaan? Sanna Kekäläinen on käyttänyt tanssissaan alusta lähtien alastoman kehon tutkimista.

    - Alastomuus ei ole itseisarvo, vaan ajattelen, että jos kehoa tutkitaan, niin sitä tehdään myös ilman vaatteita, sillä vaatteet tuovat aina roolin, perustelee Sanna Kekäläinen.

    Tanssinsa Kekäläinen näkee vastaavanlaisena kielenä kuin kirjallisuus, musiikki tai kuvataide. Tanssilla on oma maailmansa, joka aukeaa kun esitystä menee katsomaan. Esitys on aina peili katsojan edessä.

    - Sitä ei tarvitse opiskella, vaan riittää että menee ja katselee aistit avoinna esitystä, Sanna Kekäläinen muotoilee.

    Taiteella voi vaikuttaa maailman menoon, mutta vaikutukset ovat hitaampia kuin esimerkiksi median vaikuttavuus. Sanna Kekäläinen peräänkuuluttaakin suomalaiseen taiteeseen sisältöä:

    - Täällä mennään nyt liikaa pinnalla. Näköiskuvia ja pintatrendejä ja kaikenmaailman turhanpäiväisyyksiä, puuskahtaa taiteilija, joka tahtoo merkityksiä, diskurssia ja vaikuttavuutta pintahötön ja trendien sijaan

    Tiina Lundberg lähti kysymään, voiko tanssilla muuttaa maailmaa ja tapasi taiteilijan Kaapelitehtaalla sijaitsevassa harjoitus- ja esitystilassa, jonka uusi nimi muuten on tästä esityskaudesta lähtien Ruumiillisen taiteen teatteri.

  • Runoja, romaaneja, tietokirjoja, lastenkirjoja, elämäkertoja ja muun muassa näytelmiä kirjoittanut Hannu Mäkelä uskoo runouteen. "Kun runo aukeaa lukijalle, hän pääsee johonkin kosmiseen maailmaan mukaan", Mäkelä sanoo. Suomen yksi tuotteliaimmista kirjailijoista julkaisi esikoisteoksensa 50 vuotta sitten. Tuona aikana kirjailijan työ on muuttunut täysin. Toimittaja on Salla Vuolteenaho.

  • Fiona Timantti eli Heli Karhunen on dj, vaatetusalan artesaati ja modisti, jonka suunnittelema päähine päätyi Lady Gagan kutreille. Entä miten hän kuvaa omaa tyyliään? Onko hän omien tuotteidensa mannekiini?

    "Tällä hetlkellä mua inspiroi 30-luvu ja 90-luku, ja 90-luku joka matkii 30-lukua", hän nauraa, "30-luvulta mä nappaa värisävyjä ja 90-luvulta kaikkea modernia kuten olkatoppauksia ja mahtavia leikkauksia mitä sieltä tulee."

    Fiona Timantin päähineissä näkyy vahvasti vintage: "Mutta en tee kopioita 20-luvulta, en haikaile menneisyydeen vaan haen inspiraatiota päähineisiin joita teen tämän päivän ihmisille."

    Tiina Lundberg tapasi Fiona Timantin Helsingin ammattiopistossa, missä hän opettaa tulevia modisteja.

  • Ilma-akrobatian taitaja Salla Hakanpää sanoo elävänsä unelmiensa elämää sirkuksessa, mutta unelmatkin päivittyvät koko ajan. Sirkus on Hakanpäälle fyysinen mahdollistaja, jonka kautta hän löytää oman ilmaisukeinonsa. Tekeillä on Dive-teos, jossa Hakanpää menee veden alle uimahallissa, vaikka ilma-akrobatian taitaja onkin.

    Sirkuksen suosiota harratuksena Salla Hakanpää kommenoi sanomalla, että sirkuksessa yhdistyvät kivasti urheilullisuus, ilmaisullinen puoli ja yhdessä tekeminen.

    Salla Hakanpää tavataan Taiteilijaelämää-sarjassa, toimittajana on Tiina Lundberg.

  • Ilma-akrobatian taitaja Salla Hakanpää sanoo elävänsä unelmiensa elämää sirkuksessa, mutta unelmatkin päivittyvät koko ajan. Sirkus on Hakanpäälle fyysinen mahdollistaja, jonka kautta hän löytää oman ilmaisukeinonsa. Tekeillä on Dive-teos, jossa Hakanpää menee veden alle uimahallissa, vaikka ilma-akrobatian taitaja onkin.

    Sirkuksen suosiota harratuksena Salla Hakanpää kommenoi sanomalla, että sirkuksessa yhdistyvät kivasti urheilullisuus, ilmaisullinen puoli ja yhdessä tekeminen.

    Salla Hakanpää tavataan Taiteilijaelämää-sarjassa, toimittajana on Tiina Lundberg.

  • Kuvataiteilija Maiju Salmenkivi maalaa arkikokemuksistaan. Salmenkiven arkeen kuuluvat myös uutiskuvat. Playground-näyttelyssä on mm. maalaus, jossa kuvataan Maidanin aukion mielenosoituksia. "Mielenosoitusten ihmismassoissa on vahvaa energialatausta", sanoo Salmenkivi. Mutta millaista taiteilijaelämää kuvataiteilija viettää? Toimittaja on Salla Vuolteenaho.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också