Tiedeykkönen

Millä konstilla silmän verkkokalvo erottaa hyvinkin himmeän tähden tähtitaivaalla?

  • 44 min
  • tillsvidare

Akatemiatutkija Petri Ala-Laurila Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta tutkii, miten silmä kykenee näkemään hyvinkin himmeät kohteet ja muodostamaan niistä kuvan, kohinasta huolimatta. Suomen Akatemia palkitsi hänet torstaina tieteellisestä rohkeudesta. Nuorten internet-taidoissa on suuria vaihteluita. Osa ei edes osaa hakea tietoa netistä kun taas osa koululaisista ohjelmoi jo lahjakkaasti. Haastateltavana on Petri Ala-Laurila Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta ja tutkija Meri-Tuulia Kaarakainen Turun yliopistosta. Toimittajina ovat Sisko Loikkanen ja Virpi Väisänen.

Sändningar

  • fr 28.11.2014 12.15 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Osaatteko kuvitella Suomea katolisena maana tai osana Tanskaa? Tai kuinka meidän olisi käynyt, jos olisimme päätyneet osaksi Venäjää jo 1700-luvulla? Monet historian kulkemattomat polut ovat aikanaan olleet aivan mahdollisia, jopa todennäköisiä vaihtoehtoja. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkösessä puhutaan historian toteutumattomista vaihtoehdoista tutkija Ulla Koskisen, professori Petri Karosen ja professori Pertti Haapalan kanssa.
    Kuva: Wikimedia Commons Mikael Agricola ja Kustaa Vaasa, kaksi Suomen historian suurta vaikuttajaa.

  • Odotukset henkilökohtaisesta lääketieteestä ovat korkealla. Mutta vielä on vähän tauteja, joissa pystytään hoitamaan ihmisen omaa sairautta juuri hänelle sopivalla tavalla. Leukemioiden eli verisyöpien hoidossa on jo yksilöllistä otetta.

    Agressiivinen leukemia eli akuutti myelooinen leukemia (AML) on paha tauti. Se uusiutuu tai jää päälle helposti. Tämän tyyppiseen leukemiaan ei ole saatu uusia lääkkeitä 20-30 vuoteen – siksi apua haetaan molekyylitasolta. Kun ihminen sairastuu AML:an, niin hänen tautinsa määritetään geenitasolla. Miten tämä tieto auttaa potilaita, sen tietää HYKSin hematologian professori Kimmo Porkka. Entä miten vakavan tautinsa on kokenut Kirsi? Hänellä todettiin nelisen vuotta sitten aggressiivinen leukemia. Toimittaja Teija Peltoniemi. Valokuva Satu Mustjoki Helsingin yliopisto.

  • Kesällä kannattaa katsella yläilmoihin pilviin, kun valkoiset pilvihattarat erottuvat hyvin siniseltä taivaalta.

    Ilmakehän olosuhteet ja virtaukset synnyttävät mitä merkillisimpiä pilvimuotoja, tuttuja Cumulus-kumpupilviä, kalanruotoja tai höyheniä muistuttavia Cirrus vertebratuksia tai aaltomaisia Altocumulus undulatuksia.

    Altocumulus lenticularis ihmetyttää ufomaisella ulkomuodolla, ja lentokoneessa istuva voi nähdä hauskan pilviotuksen, Cumulus congestuksen.

    Sisko Loikkanen kävi tarkkailemassa pilviä Ilmatieteen laitoksen katolla Helsingin Kumpulassa ja tapasi ylimeteorologi Ari-Juhani Punkan, joka kertoo pilvimuodoista ja niiden synnystä.

    Kesän yötaivaalla näkyy joitakin kirkkaita tähtiä ja planeettojakin. Kesäilmiöihin kuuluvat myös halot ja sateenkaaret. Näistä kertoo professori Markku Poutanen, toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Puutiaisia eli punkkeja esiintyy jo lähes koko Suomessa eteläistä Lappia myöten. Noin joka viides punkki kantaa borrelia-bakteeria, josta voi sairastua borrelioosiin. Myös harvinaisempaa puutiaisaivotulehdusta tavataan aiempaa enemmän, ja sen aiheuttava TBE-virus on levinnyt uusille riskialueille. Näiden lisäksi punkki kantaa lukuisia muitakin patogeenejä, ja sen purema saattaa laukaista myös harvinaisen liha-allergian. Tiedeykkösessä toimittaja Sakari Silvolan kanssa punkeista ja punkkitaudeista puhuvat professori Olli Vapalahti sekä tutkijat Tero Klemola, Margaretha Gustafsson sekä Tuomas Aivelo.

  • Suomalaista arvotutkimusta on tehty 50 vuoden ajan. Kun amerikkalainen psykologi Shalom Schwartz kehitti universaalin arvoteorian, kävi ilmi, että siitä puuttui yksi suomalaisille tärkeä arvo - työ. MIllaisia suomalaisten arvot ovat, olivat ja mihin suuntaan ollaan menossa?
    Haastateltavana on Helsingin yliopiston emeritusprofessori, sosiaalipsykologi Klaus Helkama, joka on tutkinut suomalaisia arvoja koko uransa ajan.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Syöpätutkimusta tehdään monella rintamalla. Helsingin yliopistossa kasvatetaan laboratoriossa aitoa rintasyöpäkudosta. Leikkauksen yhteydessä potilaat ovat antaneet luvan tutkimukseen. Kun syöpä saadaan elämään kasvatusalustalla, niin sen käyttäytyminen, mm. geenien ilmentyminen antaa tietoa syövän synnystä. Myös lääkkeiden vaikutusta syöpään voidaan tutkia kolmiulotteisessa väliaineessa, geelissä.

    Tutkija Pauliina Munne yrittää löytää ihanteellisen elimistöä matkivan väliaineen ja mallin, jotta rintasyöpä eläisi laboratoriossa mahdollisimman hyvin. Munne työskentelee tutkimusjohtaja Juha Klefströmin ryhmässä. Ryhmä on havainnut, kuinka syöpäsolut alkavat muuntua kudosviljelyolosuhteissa. Missä määrin muuntumista tapahtuu elimistössä, jos sinne on jäänyt syöpäkudosta? Mikä vaikutus sillä on lääkehoitoihin?

    Mikä merkitys syöpäsoluihin on välittömällä fyysisellä ympäristöllä? Antaako fyysinen ympäristö jonkun vihjeen syövän kehittymiseen? Tiivis rintakudos on yksi rintasyövän riskitekijä, mikä tällaisessa sidekudoksisessa rinnassa johtaa syövän syntyyn? Rasva taas vaikuttaa syövän kehittymiseen sekä kemiallisesti että fysikaalisesti.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Parkinsonin tautiin saattaa löytyä parantava hoito hermokasvutekijästä. Hermosoluja suojaava CDNF-proteiini annostellaan suoraan potilaan aivoihin erityisen laitteen avulla. Hoito on jo osoittanut tehonsa eläinkokeissa, missä se pysäytti Parkinsonin taudin etenemisen. Lisäksi tämä aivojen dopamiinihermokasvutekijä pystyi elvyttämään hyytyneitä dopamiinin tuottajasoluja eli se paransi taudin aiheuttamia soluvaurioita aivoissa. Nykyiset Parkinson-lääkkeet lieventävät oireita, mutta ne eivät estä taudin etenemistä ja aivosolujen tuhoutumista.
    Nyt uusi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa löydetty CDNF-proteiini on saanut luvan potilaskokeisiin Ruotsissa, Karoliinisessa instituutissa. Leena Mattila tapasi professori Mart Saarman Viikissä.

  • Lasten leukemiaa vastaan taistellaan uusilla hoidoilla. Leukemiasta tunnetaan jo laajasti erilaisia geneettisiä ominaisuuksia ja ne kartoitetaan leukemian diagnoosivaiheessa mahdollisimman tarkasti. Tavoitteena on kehittää täsmähoitoja, jotka säästävät muuta kehoa. Jokaisen potilaan tauti on omanlaisensa ja käsittää monta erilaista leukemiaa. Leukemiasolut saattavat kehittää itselleen uudenlaisia ominaisuuksia väistääkseen lääkkeiden vaikutuksen. Leukemiasolut saattavat jopa taistella toisiaan vastaan.

    Leukemiatutkija Olli Lohi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo monimuotoisen ja vaativan leukemian keinoja puolustautua lääkkeitä ja hoitoja vastaan. Lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri Matti Korhonen kertoo mitä uutta karteesoluhoito tuo taisteluun lasten leukemiaa vastaan. Siinä potilaasta otettuja soluja muokataan geneettisesti geeninsiirrolla. Toimittajana Nina Malmberg.

  • Tutkijoilla on uudenlainen ymmärrys siitä, miten ihmisen mieli syntyy usean ihmisen vuorovaikutuksessa. Virittäydymme toisiimme muillakin tasoilla kuin puheen kautta. Tunteet syntyvät kehossa ja ne vaikuttavat myös autonomiseen hermostoon. Viestimme vahvasti jo ennen kuin olemme sanoneet yhtään sanaa.

    Miehetkin puhuvat tunteistaan, mutta vain eri tavoin kuin naiset. Vuorovaikutus alkaa synnyttyämme: vauva ei ole tyhjä taulu vaan aktiivinen vuorovaikutuksen synnyttäjä ja osallistuja. Virittäydymme toisiimme viidellä eri tasolla. Haastateltavina ovat psykologian professori Jaakko Seikkula ja psykologian tohtori Virpi-Liisa Kykyri. Toimittajana on Nina Malmberg

  • Vuoden 1918 sisällissodasta tulee pian kuluneeksi sata vuotta. Sota ei ollut pelkästään miesten, vaan tuhannet naiset osallistuivat siihen sekä aseellisissa että aseettomissa tehtävissä. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkönen-ohjelmassa lähestytään traagisia tapahtumia punaisten naisten kohtaloiden kautta. Haastateltavina ovat historian tutkijat Tuomas Hoppu ja Tiina Lintunen, joilta kummaltakin on ilmestynyt punaisten naisten kohtaloita käsittelevä tutkimus. Lisäksi ääneen pääsevät arkistojen kätköistä punainen sairaanhoitaja Elli Nurminen sekä naiskaartilainen Tyyne Niemi.
    Kuva: Uuraan naiskaarti, Yle/Varkauden Tehtaanmuseo

  • Apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta tutkii ja mittaa ilmakehän pienenpieniä, nanometrien kokoluokkaa olevia hiukkasia. Mittausmatkat vievät hänet eri puolille maapalloa kuten Huippuvuorille, Grönlantiin ja Etelämantereelle. Mittauksia tehdään useilla alueilla, koska hiukkasten syntyprosessit saattavat vaihdella paikan mukaan. Olot mittausasemilla ovat välistä ankarat ja edellyttävät myös erikoistoimia. Esimerkiksi ennen pohjoisen alueille menoa suoritetaan jääkarhun kohtaamiskurssi.

    Tähtitaivaalla on yhä nähtävää kuten Skorpionin tähdistön Antares-tähti etelässä sekä yöllä näkyvä kesäkolmio, jonka muodostavat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair.

    Haastateltavina ovat apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Musiikki aiheuttaa vipinää aivojen monissa osissa: tarkkaavaisuus- ja muistialueilla, motorisilla alueilla, se voi herättää tunteita, rauhoittaa tai piristää. Millaisin menetelmin musiikin vaikutusta aivoihin tutkitaan? Kuinka musiikin avulla voidaan parantaa vaikkapa oppimistaitoja tai kuntouttaa aivoja esimerkiksi aivovamma- tai dementiapotilaiden hoidossa?
    Musiikin ja aivojen äärellä ovat Cicero Learning -verkoston tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi ja akatemiatutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.
    Toimittajana Jaana Sormunen.

Klipp

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Lyssna också