Perttu Häkkinen

Magia on hallittua hulluutta

  • 56 min
  • tillsvidare

Rituaalimagia on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Silti harva tietää mihin se pyrkii ja miten se toimii? Vieraana suorassa lähetyksessä Jake Pii Taivossuora, joka on tutkinut ja harjoittanut rituaalimagiaa 25 vuotta. Lisäksi kuulemme noituuden asiantuntijan Marko Nenosen näkemyksiä. Arkistomateriaali johdattaa meidät Vesimiehen aikaan. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Sändningar

  • ti 26.8.2014 12.41 • Yle Puhe

Avsnitt

  • Esoteerinen maantiede selvittää, miten ihminen heijastaa sisäistä todellisuutta ympäristöönsä. Sekä myös sitä, miten asuinalue heijastuu ihmisen mieleen? Mihin inhimillisiin tarpeisiin esoteerinen maantiede vastaa? Vieraana on esoteerisen maantieteen koulun perustaja ja periferiaterapian asiantuntija Marko Leppänen.

    -Periferiaa ei saisi "keskustaa" eli rakentaa samanlaiseksi kuin ruutukaava-alue. Onnellisia ovat he, joilla on oma talojen väliin jäävä lähiökaltsi eli kallio, joka on ollut liian vaikea rakentaa.

    Lisäksi esseisti Ville-Juhani Sutinen kertoo joutomaiden kulttuurihistoriasta. Miten hän määrittelee joutomaan? Tarvitaanko kaupungeissa muitakin kuin kontrolloituja alueita? Mitä joutomaista voi versota?

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • "Muoto on tyhjyyttä ja tyhjyys muotoa, kaikki on yhtä muodon kanssa, kaikki on yhtä tyhjän kanssa - kaikki on yhtä hyödytöntä."

    Mitä on zen? Mihin sen avulla pyritään? Onko se uskonto?

    Zen on tarinan mukaan Intiassa syntynyt, mutta Japanissa jalostunut henkinen harraste, jonka avulla pyritään vapautumaan illuusioista ja harhakuvista. Vieraina olivat Helsinki Zen Centerin Mitra Virtaperko ja Juhani Keskinen. Zenin kulttuurihistoriasta kertoo Helsingin yliopiston tutkija Miika Pölkki, yksi "Mikä miten zen" -kirjan kirjoittajista.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Vegetarismia, sosialismia, raittiutta, nationalismia, auringonpalvontaa, uskonnollista hurmosta, rokotekriittisyyttä, feminismiä, vapaata rakkautta: Kyllä sitä ennenkin osattiin!

    Suurten suomalaisten utopioiden toisessa osassa käsittelemme muun muassa tulisieluisen teosofi-sosialisti Matti Kurikan (1863-1915) Brittiläiseen Kolumbiaan perustamaa Sointulaa ja lukuisia muita suomalaisia ihanneyhteisöjä.

    Studiossa "Kohti parempaa maailmaa" -teoksen kirjoittaja Teuvo Peltoniemi. Lisäksi kirjailija Kaarina Valoaalto kertoo vuosistaan Jokioisten Emmaus-yhteisössä.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Millaista on asua ekokylässä? Mikä sinne saa muuttamaan? Millainen ihminen sopii asumaan melko tiiviiseen asuinyhteisöön?

    Ekokyliä on arviolta 10-15 Suomessa. Niissä asuvien ihmisten määrää ei tarkkaan tiedetä, koska asumisen intensiivisyys vaihtelee.

    -Pitää osata rakentaa oma talo ja myös rahoittaa se, sanoo maanviljelijä Ira Hellstén Kurjen tilalta, jossa asuu seitsemän perhettä tällä hetkellä.

    Perttu Häkkinen vieraili Vesilahdella, jossa Hellstén sekä biodynaamisen tilan asukkaat Salla Kononow-Bracke ja Satu Mattila kertovat ekokylän elämästä ja aatteistaan.

    Lisäksi Panu Hietaneva haastattelee "Unelmien ekokylät" -kirjan tekijää Kirsi Haapamattia sekä aatehistorioitsija Petteri Pietikäistä, joka perehdyttää meidän Thomas Moren ajatteluun. Moren "Utopiat" ilmestyi 500 vuotta sitten.

    Kuva: Kurjen tila

  • Jeesuksen kasvot ilmestyvät keittiön lattiaan, Neitsyt Marian patsas vuotaa verta ja taivaalla pilvimuurin raossa hohkaa valkoinen risti. Kristityt Tuomas Akvinolaisesta Martti Lutheriin ovat nähneet jumalallisia näkyjä, mutta joukossamme vaeltaa tänäkin päivänä ihmisiä, jotka omien sanojensa mukaan kokevat samoin.

    Ilomantsilaiset Erkki Kettunen ja Juha Parviainen näkevät näkyjä, ja Parviainen on nähnyt jopa helvetin tulet.

    -Se ei ollut psykoosi vaan Jumalan työtä, arvioi Parviainen pelottavaa helvettikokemustaan.

    Lisäksi Pyhäinjäännökset-teoksen kirjoittanut diakoni Marko Mäkinen kertoo ihmisten ja esineiden kanonisoimisesta.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Suomen kuuluisimman aseistakieltäytyjän ja pasifistin Arndt Pekurisen kuolemasta on kulunut pian 75 vuotta. Miten pasifismi saapui Suomeen? Millainen on suomalaisten aseistakieltäytyjien historia?

    Haastateltavina aiheesta "Sankareita vai pelkureita" -teoksen tekijä, tietokirjailija Kalevi Kalemaa ja siviilipalvelusmies Jörn Donner. Hän oli sivarina Porin sairaalassa vuosina 1959-1961 ja ensimmäisiä suomalaisia, jotka kieltäytyivät muista kuin uskonnollisista syistä armeijaan menosta.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Santeri Ahola oli aiemmin buddhalaismunkki. Mikä sai hänet jättämään munkin kaavun? Riitta Lemmetyinen oli nunnana saksalaisessa Evankelisten Mariasisarten luostarissa. Miksi kokemus oli valtava pettymys ja mietityttää vielä vuosikymmenten jälkeenkin? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Juutalaisen mystiikan virtaus tunnetaan maassamme verrattain huonosti. Studiovieraana on näyttelijä ja ohjaaja Seppo Heinola. Hän on tutkinut salatiedettä pitkään.

    -Kabbala käsitetään yleensä kovin kapeasti. Se on paljon muutakin kuin naistenlehtien jutut kabbalaa harjoittavasta madonnasta.

    -Kabbala on suunnattoman rikas aarreaitta sen joka osa-alueella ja voin luvata, että kabbalaan kun todella alkaa perehtyä, siitä saa elänikuisen "vamman". Se on hieno henkisen kehityksen ja luovan elämäntaidon ja -tiedon puu.

    Juutalaisuuden tutkija Riikka Tuori taas kertoo kabbalan historiasta ja sen vaikutuksesta nyky-Israeliin.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Suomalaisen talousrikollisuuden kuva. Vieraana on J.K. Tamminen "Konkursseja ja muita konnuuksia" -kirjan tekijä ja entinen talousrikollinen itsekin. Hänen mukaansa pitäisi miettiä, miten harmaasta taloudesta saa ihmisiä pois, takaisin järjestäyneen yhteiskunnan pariin.

    -Suurin osa suomalaisten talousrikoksista ei kumpua ahneudesta vaan olosuhteiden pakosta. Moni yrittäjä on hätää kärsimässä.

    Verotusneuvos Markku Hirvonen kertoo ohjelmassa harmaasta taloudesta, sen tilasta, historiasta ja torjunnasta. Sekä Hirvonen että Tamminen arvioivat, että homma on selvästi siistiytynyt 1980-luvusta.

    Harmaan talouden markkinat kasvavat tosin koko ajan. Tammisen mukaan alalle hakeutuu enenevässä määrin tilimiehiä, lakimiehiä ja viestintäihmisiä.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Kansallissosialismi, Mannerheimin homous, eläinrääkkäys, jumalanpilkka, lapsiporno, rasismi, ulosteet. Tässä aiheita, jotka herättävät suomalaisissa tunteita.

    Mistä meillä ei saa puhua tai millaista taidetta ei saa tehdä? Mitä yhteistä on rajat rikkovalla taiteella?

    Kirjailija ja kriitikko Matti Mäkelän tuore esseekokoelma "Tämä ei ole taidetta: Tabujen rikkominen Juhannustansseista Mustaan marsalkkaan" pureutuu aiheeseen.

    -Kun muutamme historian nykymaailman kaltaiseksi, emme elä enää vapaassa maailmassa, pohti Mäkelä muun muassa kohua "Pekka ja Pätkä neekereinä" -elokuvan esittämisestä.

    Lisäksi Bizarre Uproar -nimellä noisea tekevä, "paskaa syövä natsi" Markkula kertoo taiteen, koprofagian ja kansallissosialismin kiihottavasta vaikutuksesta.

    -Teen tätä omaksi ilokseni. Oikeasti olen ujo runopoika, sanoo Markkula, jonka musiikkivideot ovat "vihaa ja kiimaa".

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Luterilaisuus. Kuinka luterilaisuus on muokannut Suomea ja suomalaisuutta? Mikä on luterilaisuuden tulevaisuus kun suosio hiipuu?

    Luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri ja dosentti Jyri Komulainen ja emeritusprofessori Kari Immonen ovat vieraina. Mitä hän tarkoittaa sillä, että "luterilaisuus on suomalaisen kulttuurin syvärakenne"? Kuinka tärkeitä meille ovat protestanttiset hyveet työ, ahkeruus, säästäväisyys ja itsekuri?
    Lisäksi taloustieteilijä Esa Mangeloja kertoo Lutherin talousajattelusta ja reformaation vaikutuksesta talouteen. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Moni on kuullut sanan korpikommunismi, mutta mitä se tarkoittaa? Kuulemme Eemeli Lakkalasta, pienen kruununtorpan pojasta, josta kasvoi 1930-luvulla Tornionjokilaakson ensimmäinen kommunistijohtaja, ja sota-ajan vankilavuosien jälkeen jopa kolminkertainen presidentin valitsijamies. "Kolarin Cicero" levitti aatteen sanaa Lapin tiettömillekin taipaleille.

    Haastateltavana on korpikommunismista ja Lakkalasta kirjan kirjoittanut emeritusprofessori Arvo Myllymäki. Hänen mukaansa suomalaisen kommunismin tarina on keskittynyt tähän mennessä liiaksi muutamaan henkilöön. Lisäksi tutkija Ulla Aatsinki kertoo Lapin työväenliikkeen radikalisoitumisesta.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Lyssna också