Tiedeykkönen

Tiedekesä: Levottomat lepakot

  • 43 min
  • tillsvidare

Lepakoita löytää parhaiten navetan vinteiltä tai autioilta ullakoilta, mutta myös varta vasten lepakoille tehdyistä pöntöistä. Tutkijat Eeva-Maria Kyheröinen ja Silva Sallamaa, lähtevät toimittaja Erkki Kauhasen kanssa rengastaamaan lepakkoja selvittääkseen niiden elämää ja liikkeitä. Ohjelma on uusinta vuodelta 2005.

Sändningar

  • ti 8.7.2014 12.14 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Minkälainen on väärä pyykkipulveri sarjamurhaajalle ja miten ääniaallot vaikuttavat laivojen maalaustarpeeseen? Näistä ja syövän etäpesäkkeistä puhutaan Tiedeykkösessä. Ja urheilulääketieteessä tutkitaan, miten erilaiset äänistimulointimenetelmät vaikuttavat ja palautumiseen. Syöpätutkimuksessa pohditaan, miten syövän etäpesäkkeitä voidaan estää. Rikostutkija pyrkii tunnistamaan rikospaikalla olleet henkilöt, varsinkin rikoksesta epäillyt, paikalta kerättyjeen DNA-näytteiden avulla. Molekyylibiologi Jari Louhelainen Liverpoolin John Moores yliopistosta toimii näillä kolmella alalla tutkijana. Leena Mattila tapasi dos. Louhelaisen tämän Suomen visiitillä.

  • Sydämen rytmihäiriöt vaarantavat ihmisen terveyttä. Eteisvärinästä kärsii 100 000 ihmistä Suomessa, ja noin 50 000 ihmisellä sydän sykkii epätahtiin heidän tietämättään. Jos eteisvärinää ei hoideta, niin tällainen rytmihäiriö lisää kuolleisuutta ja riskiä aivoinfarktille. Vaiva voi olla oireeton, ja siksi tarvitaan keinoja tunnistaa sydämen eteisten nopea ja järjestymätön toiminta.

    Älypuhelin kulkee yleensä ihmisen matkassa, ja siihen ladattava sovellus auttaa eteisvärinän tunnistamisessa. Tallaisia sovelluksia on kehitetty Turun yliopistossa ja VTT:llä. Eteisvärinä tunnistetaan sydänsähkökäyrällä, EKG:llä, joko 12 kytkennällä tai pitkäaikaisrekisteröinnillä. Mutta kännykän sovellus voi antaa vihiä sydämen rytmihäiröistä.

    VTT:n älypuhelinsovellukseen kuuluu rintakehällä oleva laite, johon tallentuu potilaan sydänsähkökäyrä. EKG siirtyy puhelimeen bluetooth-teknologialla, ja siitä edelleen sen voi siirtää pilvipalvelun kautta omalle lääkärille. Tieto kulkee salattuna. Laite ja sovellus tulevat kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana. Johtava tutkija Timo Varpula VTT:ltä on kehittänyt laitetta.

    Turun yliopiston älypuhelin sovellus puolestaan analysoi sydämen pumppauksen mikroliikkeitä, eli sydämen mekaanista toimintaa. Sovellus hyödyntää puhelimen liikeantureita, ja analysoi kiihtyvyys- ja kiertokulma-antureiden tuottamaa tietoa. Tutkija Mikko Pänkäälä on kehittänyt sovellusta. Eila Koivisto on kärsinyt eteisvärinästä yli 30 vuoden ajan. Hän kokeilee älypuhelinsovellusta. Projektipäällikkö Tero Koivisto tekee mittausta. Turkulaisten laite on tulossa kauppoihin vuoden 2018 aikana.

    Turun yliopiston kardiologian professori Juhani Airaksinen arvioi älypuhelinsovelluksia eteisävärinän tunnistuksessa. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Timo Varpula VTT.

  • Professori Markku Kulmala, joka nimitettiin tieteen akateemikoksi, on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja -kemian tutkija. Kulmalan huippututkimusryhmä Helsingin yliopistossa tutkii miten ihmisen toiminta ja luonnon prosessit vaikuttavat ilmastoon. Ryhmässä on kehitetty uusia mittalaitteita ja ilmakehätieteen edistyminen perustuu juuri uusiin tarkkoihin mittauksiin.

    Nykyisin tiedetään jo melko tarkasti mitä kuutiosenttimetri ilmaa pitää sisällään, mutta tutkijoiden tähtäimessä on hyvin tarkka tieto ilman sisältämistä molekyyleistä, molekyyli molekyyliltä. Ilmakehätutkijat saattavat antaa lisäpontta jopa pimeän aineen tutkimukseenkin.

    Akateemikkona Kulmala haluaa toimia tieteen puolestapuhujana ja teettää myös tutkimuksen siitä, miten maahamme on syntynyt huippututkimusta ja missä ovat ongelmat. Haastateltavana on professori Markku Kulmala.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, ”historian ensimmäiseen raamatunkäännökseen”, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin, jotka ovat avanneet aivan uusia näkymiä Vanhan testamentin hepreankielisiin teksteihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui?

    Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Helsingin yliopiston professori Teppo Järvisen mukaan lääketiede on nuori tieteenala, josta puuttuu avoin keskustelu ja lähdekritiikki. Vakiintuneet käytännöt hyväksytään usein kritiikittä. Tanskalainen lääketieteen tutkija Peter Gøtzsche arvostelee erityisesti lääketutkimusta, joka tällaisenaan tuottaa pahimmillaan huonoja lääkkeitä. Erityisesti hän arvostelee masennuslääkkeitä. Psykiatrian professori Erkki Isometsä vastaa Peter Gøtzschen kritiikkiin.
    Toimittaja Nina Malmberg

  • Neuropsykologian näkökulmasta vieraiden kielten opiskelu kannattaisi aloittaa mahdollisimman nuorella iällä. Koulussa vieraan kielen opetus kuitenkin aloitetaan yleensä vasta kolmannella luokalla. Millaiset ovat lasten kielenoppimistaidot ja miten ne muuttuvat iän karttuessa? Siitä keskustellaan Helsingin yliopiston neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaan kanssa. Ranskan kielen opettaja Heidi Pirhonen Espoon Kantokasken koulusta kertoo, kuinka oppiminen käytännössä tapahtuu ja mitkä ovat parhaat metodit eri ikäisten oppilaiden kanssa.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Galaksien keskustoissa lymyää mustia aukkoja, joiden massat voivat olla miljoonia tai jopa useita miljardeja auringonmassoja. Supermassivisia mustia aukkoja syntyi jo varhaisessa maailmankaikkeudessa, mutta miten?
    Aihetta on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla ja löydetty mekanismi, joka selittäisi musta-aukkojättiläisten synnyn vaiheita. Simulaatiossa tarkastellaan kahden galaksin syntymistä kaasupilvistä. Voi käydä niin, että toisen galaksin syntymiseen tarkoitettu kaasupilvi romahtaa mustaksi aukoksi. Tästä mekanismista ja mustista aukoista yleensä kertoo apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta. Hän on tehnyt simulaatiotutkimusta ulkomaisten tutkijoiden kanssa.
    Huhtikuussa Jupiter loistaa yötaivaalla ja Venus on kirkkaana aamutaivaalla. Illan planeettoja ovat Merkurius ja Mars. Etelätaivaalla on Neitsyen laaja tähdistö, ja yöllä Käärmeenkantaja nousee idästä ja tuo mukanaan Käärmeenpään ja Käärmeenhännän. Vinkit tähtitaivaan tutkailuun tarjoilee professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Ihminen on kehittänyt itselleen työvälineitä jo kymmeniä tuhansia vuosia. Nyt meille työkaluiksi ja apureiksi ovat tulossa robotit ja niihin oleellisesti liittyvä tekoäly.

    Mutta millaisia työkaluja robotit ja tekoäly oikein ovat? Ja miten tekoäly toimii? Mihin kaikkeen se venyy ja millaisia eettisiä ongelmia ja riskejä robotteihin ja tekoälyyn saattaisi liittyä?

    Erilaisia näkökulmia aiheeseen tarjoavat aivotutkija Minna Huotilainen Uppsalan tutkijakollegiumista, uudenlaista tekoälyä kehittävän Curious AI Companyn perustaja Harri Valpola ja kognitiotieteilijä Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

  • Sikiön kasvua ja kudosten erilaistumista ohjaavat kehitysgeenit. Normaalisti ne lukitaan pois pelistä, kun niitä ei enää tarvita. Kehitysgeenit ohjaavat solunjakautumista sekä raajojen, aivojen, hermoston ja koko kehon muodostumista. Kehitys etenee hyvässä järjestyksessä askel kerrallaan. Jos kehitysgeenit aktivoituvat myöhemmällä iällä, ne voivat monistaa syöpäsoluja. Normaalit solut voivat taantua erilaistumattomiksi häiriköiksi, jotka alkavat lisääntyä tolkuttomasti. Yleensä puolustussysteemit eliminoivat vialliset solut, mutta jotkut syövänalut selviävät puolustuksen ohi. Tiedeykkösessä kehitysbiologian prof Hannu Sariola ja Leena Mattila .

  • Espanjansiruetana, hukkakaura, mansikan punamätä ja mäntyankeroinen. Listaa riittää Suomen luontoa uhkaavista haitallisista vieraslajeista. Niistä mäntyankeroinen kuuluu vaarallisiin kasvintuhoojiin eli karanteenilajeihin. Sen leviämiseksi Suomeen on pistetty pystyyn iso valvontajärjestelmä. Tästä tietää tutkimusprofessori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. Hän tuo esiin vapaan kasvituotannon riskejä kasvin terveydelle ja –tuotannolle. Esimerkkinä vuonna 2012 Suomen mansikkaviljelmillä ulkomaalaisten taimien mukana saapunut mansikan punamätä. Mitä meistä jokainen voi tehdä haitallisten vieraslajien estämiseksi?

    Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Alkuperäinen lajisto joutuu väistymään uuden lajin myötä, ja geenivarat niukkenevat. Helsingin yliopiston soveltavan genetiikan professori Helena Korpelainen puhuu kasvien geenivarojen puolesta. Sama perinnöllisen monimuotoisuuden turvaaminen pätee myös eläimiin. Onko meillä riittävästi geenivaroja tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseksi? Me tarvitsemme lapin puikulaa, huvitusta, härkäpapua ja lapinlehmiä.

    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuvassa espanjansiruetana. Kuvaaja Sakari Raiskio Luke.

  • Anna Hynninen Turun yliopistosta tutki perinnekeruutekstejä folkloristiikan alan väitöskirjassaan "Minä, lotta, vaimo, äiti. Kerronnan variaatio ja toimijuus aktiivikertojan muistelukerronnassa". Tekstit olivat aktiivikirjoittaja Toini Pelkosen omaelämäkerrallisia tekstejä, joita tämä oli lähettänyt useisiin muistelukeruisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi myös kertojan motiivit keruisiin osallistumiseen, joita Toini Pelkosen tapauksessa olivat mm. hänen tuntemansa velvollisuus kertoa omasta perinteestään, karjalaisuudesta, sekä itsetunnon vahvistus, oman elämän merkityksellistäminen ja liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. Kertomuksessa näkyi vahvasti 1900-luvun suomalaisen naisen historia ja muutokset yhteiskunnassa.
    Haastateltavina ovat tohtori Anna Hynninen sekä arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Aivoissa on sisäsyntyistä sähköistä toimintaa, joka ohjaa hermoverkkojen kehitystä. Homma toimii automaattisesti ja hyvin pienessä päässä, jos sitä ei häiritä. Hapenpuute raskausaikana tai synnytyksessä voi sotkea hienon systeemin. Ja voi olla, että näin kylvetään mm.skitsofrenian, Parkinsonin ja Alzheimerin taudin idut. Aivojen kriittiset kehitysvaiheet mm. murrosikä ovat riskaabelia aikaa. Kun kehittyvien aivojen muovautuvuus on suurta, myös lääkkeillä ym. ulkoisilla tekijöillä on iso vaikutus. Aivojen neurobiologiasta keskustelevat Akatemiaprof. Kai Kaila ja Leena Mattila.

Klipp

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Lyssna också