Ajantasa

Puolustuspolitiikkaa ja tietoturvaa

  • 52 min
  • tillsvidare

Eurovaalit 2014 - puoluepäivä: Vihreät. Haastattelussa eurovaaliehdokas Jyrki Kasvi. Joensuussa vieraana Vihreiden varapuheenjohtaja Krista Mikkonen. Lisäksi pohdittavana SDP:n johtajavalinnan merkitys - poliittisen historian dosentit Ville Pernaa ja Mikko Majander. Juontajana Jari Mäkäräinen.

Sändningar

  • må 12.5.2014 10.03 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Maahanmuuttovirasto julkistaa uudet turvallisuusarviot yms, toimittajana Kaija Kellman. Maakuntarahoitus, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä, toimittajana Sakari Kilpelä. Puusuksia Suomesta, haastattelussa urheilutoimittaja Timo Siukonen. Britannian pääministeri Teresa Mayn Brexit-puhe, toimittaja Pasi Myöhänen. Konenäkö teollisuuden palveluksessa, Mirka Leino Satakunnan ammattikorkeakoulun automaation tutkimusryhmän vetäjä, Optofidelityn myyntijohtaja Tapio Koskinen, toimittajana Mira Stenström. Jumalan teatteri 30 vuotta. Haastateltavana paikalla ollut kulttuurivaikuttaja Kaisu Mikkola, toimittajana Marko Siekkinen. Juontajana Jari Mäkäräinen.

  • Sarjahukuttajalle kova tuomio, Joensuussa toimittaja Marja-Liisa Kämppi. Paleface kansanmusiikista ja rapista, toimittajana Markku Sandell. Suomen yrittäjien kuntavaalitavoitteet, toimittajana Elina Päivinen. Jännittynyt tilanne Etelä-Kiinanmerellä. Aurinko nousee Nuorgamissa. Koululuokka katsomassa. Juontajana Jari Mäkäräinen.

  • Eläkeläisten toimeentulo kohentunut kertoo Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus, vieraana tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen. Mitä mieltä tutkimustuloksesta on Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi? - Tuoreen väitöskirjan mukaan huono itsetunto vaivaa erityisesti naisia, haastattelussa aiheesta väitöskirjan tehnyt THL:n tutkija Olli Kiviruusu. -
    Kova talous-sarjassa vieraana kasvuyrittäjä Petri Vilen Industryhackista. -
    Kolumnisti  Jari Ehrnrooth etsii populismiin vastalääkettä. Ajantasan toimittaa Kati Lahtinen.

  • Suomesta halutaan täyssavuton maa vuoteen 2040 mennessä. Tavoitetta kohti on menty asteittaisilla lainmuutoksilla. Esimerkiksi ravintoloissa ei saa enää tupakoida, tupakointipaikkoja on rajattu, tupakkatuotteet poistuivat silmistä kaupoissa ja kioskeilla. Vuoden vaihtuminen toi asuntoyhtiöille mahdollisuuden rajoittaa ns. parveketupakointia.

    Kuuntelijoiden kanssa tupakkalaista ja asenteista keskustelemassa johtaja Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriöstä, toimittajana Kati Lahtinen.

  • Asianajajat haluavat perustuslakiin muutoksia. Kiinalainen diplomaatti on ollut monessa mukana. Haastattelun hän antaa suomeksi. Rauli Badding Somerjoki elää muistoissamme. Juontajana Jari Mäkäräinen

  • Vieläkö koulukoteja tarvitaan? Elina Pekkarinen on laatinut asiasta selvityksen. Kristiina Relander-Syrjänen tietää, kuinka aivovaurioista kuntoutetaan. Lumi auttaa norppaa. Entä miten ihminen pysyy lämpimänä kovassa pakkasessa? Neuvoja armeijasta. Jari Mäkäräinen juontaa

  • Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto on sitä mieltä, että tumppiroskalle pitää vihdoin tehdä jotain. Studiossa naistenatutien erikoislääkäri, ja verkoston jäsen Hannu Vierola. Harvinaiset ja kalliit lääkkeet, Kelan lääketutkija ja proviisori Katri Aaltonen. Häntä haastattelee Iida Ylinen. Lääkäripäivillä esitellään uusinta terveysteknologiaa, toimittajana Elina Päivinen. VTT:ltä uusia tuulia ja robotiikkaa vanhusten hoivapalveluihin, toimittajana Mira Stenström. Pääministeri Sipilä Puolassa, toimittajana Pirjo Auvinen. Juontajana Aki Laine.

  • Myrsky, meteorologi Matti Huutonen. Mistä olemme kotoisin, suomalaisten alkuperä nykytutkimuksen mukaan, arkeologian professori Mika Lavento, Helsingin yliopisto. Yhdistysrekisterin siivous, Patentti- ja reksiterihallituksen tiimiesimies Jouko Koitto. Metallinetsintä, metallinetsijä Alex Anttila ja Museoviraston tutkija Päivi Maaranen. Kansanedustaja Erkki Tuomioja Trumpista. Metallinetsinnästä tuli suosikkiharrastus, toimittajana Kaisu Suopanki. Juontajana Aki Laine.

  • Marjo Näkki ja Sampo Vaarakallio kertovat, millaista on kirjeenvaihtajan työ. Puhetta myös terrorismista ja turvallisuudesta Euroopassa. Pikku Kakkonen täyttää 40 vuotta. Vuoden tiedekirja kertoo koulukotien kasvateista. Juontajana Kati Lahtinen.

  • Millaisia ovat tulevaisuuden vanhukset? Toiminnanjohtaja Satu Helin Vanhustyön keskusliitosta vastaa. Kuulemme esimerkin nykyisestä vanhuudesta. Seksistäkin puhutaan. Professori Ville Kyrki kertoo, millaisia robotteja Suomessa kehitellään. Juontajana Kati Lahtinen.

  • Alkoholilaki ja päivittäistavarakauppa, toimittajana Elina Päivinen. Suomi, Ruotsi ja Nato, haastateltavana suurlähettiläs René Nyberg. Arabimaiden erot ja dialogi länsimaiden kanssa, Helsingin Yliopiston islamin tutkija Maria Pakkala. Vihapuhe, vihainen puhe ja törkypuhe, puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio, toimittajana Heidi Könönen. Kolumni, Anne Brunila.
    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • Sipilä, Intia ja esteellisyys, hallinto-oikeuden emeritusprofessori Heikki Kulla. Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen haastattelu. Salakalastus, haastateltavana Henrik Kettunen, kalatalousneuvoja ja Vaelluskala ry:n toiminnanjohtaja, toimittajana Kaija Kellman.
    Kaukoputki, professori Teivo Teivainen ja vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajina Iida Ylinen ja Jari Mäkäräinen.

Klipp

  • Ikäihmisten hoivaan on kehitteillä maailmalla monenlaisia robotteja ja muuta digitekniikkaa. Sosiaaliset robotit eivät korvaa ihmiskontaktia, mutta ne voivat tarjota hoitolaitoksissa vaikkapa virkistystä arkeen. Suomalaisissa hoivakodeissa on jo nyt käytössä esimerkiksi terapiarobottihylkeitä. Toimittaja Mira Stenström oli paikalla, kun Teknologian tutkimuskeskus VTT esitteli digiteknologian tulevaisuuden mahdollisuuksia. Haastateltavina VTT:lta erikoistutkija Marketta Niemelä, johtava tutkija Jaana Leikas ja erikoistutkija Olli Kuusisto.

  • Ovatko vihapuhe ja törkypuhe sama asia? Onko vihaisena sanottu vihapuhetta?

    Sosiaalisen median hyvistä ja huonoista puolista ja sananvapaudesta kertoo Ajantasan haastattelussa puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

    Toimittajana Heidi Kononen

  • -Liikunnan ei tarvitse olla tavoitteellista puolimaratoniin tähtäävää vaan arjen pieniä muutoksia. Jos liikunta ei kiinnosta, niin muuta se liikkumiseksi. Vaihda hissi portaisiin ja jää yksi pysäkki aiemmin bussista pois, vinkkaa UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari. -Näitä pieniä arkisia asioita voi tehdä vuosikymmeniä.

    Tammikuu, vuoden ensimmäinen kuukausi on perinteisesti aikaa, jolloin tehdään jos jonkinlaisia elämäntaparemontteja.
    Olennainen muutos olisi tietysti liikunnan lisääminen, sillä jokainen meistä varmaan tietää, että liikunta auttaa moneen asiaan. Aika harvassa ovat ne sairaudet, joihin ei liikkumisella olisi vaikutuksia. Miten sitten lähteä liikkeelle ja vieläkö tammikuu on kuntosalien kulta-aikaa, siitä puhumme nyt. Ajantasan Aki Laineen vieraana UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

  • Ajantasan studiossa rikostoimittaja Tiina Salumäki.
    Mukana tuoreet kommentit kihlakunnansyyttäjä Pihla Keto-Huoviselta ja Aarnion asianajajalta Riitta Leppiniemeltä. Toimittajana Iida Ylinen.

  • Monessa koulussa on jo vietetty joulujuhlaa tai juhla on aivan nurkan takana. Taitavasti toteutetut koulujen juhlat rakentavat parhaimmillaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uutisointi koulujen juhlista keskittyy usein kinaamiseen Suvivirren laulamisesta tai joulujuhlan järjestämisestä. Kun koulun yhteisten juhlien merkitystä kysytään koululaisilta ja opettajilta itseltään, näkökulmat ovat laajempia. Aiheesta väitteli hiljattain yliopisto-opettaja Pia-Maria Niemi. Häntä haastattelee Iida Ylinen.
    Kuvassa Kauhajoen Sahakylän koulun juhlijoita /Juha Kemppainen

  • “Terrori-iskun ei saa antaa vaikuttaa elämään”. “Eläkää omaa elämää ja antakaa toistenkin elää” . Näitä sanoja on tänään toisteltu eilisen terrori-iskun järkyttämille saksalaisille, kertoo Berliinistä toimittaja Pertti Rönkkö.

    -Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel korosti, että joulumarkkinat on pidettävä auki ja vapaudesta on pidettävä kiinni. Pelko pitää syrjäyttää. Hämmennystä herättää se, että erään saksalaislehden mukaa terrori-iskun todellinen tekijä olisikin vapaalla jalalla.
    Pertti Rönkköä haastattelee Ajantasan Iida Ylinen.
    Kuva: EPA/PAUL ZINKEN

  • Berliinissä joulunalusviikko alkoi poikkeuksellisen synkästi. Ihmisjoukkoon ajettu rekka surmasi 12, loukkaantuneita on useita kymmeniä. Viimeisten tietojen mukaan kuljettajana autossa oli 23 vuotias pakistanilainen mies, joka saapunut alkuvuodesta turvapaikanhakijana Saksaan.
    Saksassa on esitetty erilaisia spekulaatioita, mutta terrori-iskua pidetään kuitenkin todennäköisimpänä vaihtoehtona. Miten aamu on lähtenyt käyntiin Saksan pääkaupungissa? Ajantasan toimittaja Iida Ylinen soitti toimittaja Pertti Rönkölle.

  • Berliinin eilisiltainen väkivallanteko on vahvistumassa tahalliseksi. Rekka ajettiin kohti joulumarkkinoilla olleita ihmisiä, 12 on kuollut.Rekka murjoi ihmisiä Berliinin keskustassa sijaitsevalla Breitscheidplatzin joulutorilla. Iida Ylisen vieraana aivan hiljattain Berliinistä takaisin Suomeen muuttanut toimittaja Dan Ekholm. -Jos joku haluaa ajaa väkijoukkoon surmaamistarkoituksessa, voiko sellaista oikeastaan edes estää, pohtii Ekholm.

  • Kodin vaihto ja muutto tuovat mukanaan paljon työtä ja suuri muutoksia. Tavaroiden valikointi ja pakkaaminen panee käymään läpi elettyä elämää, sillä ihminen luo tavaroihin huomamattaankin suhteen. Lapin yliopiston tutkija Veera Kinnunen tekee sosiologian väitöskirjaa muuttamisesta ja suomalaisten suhteesta tavaroihin. Kinnunen on käynyt läpi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muuttoa koskevan kirjoituskilpailun aineistoa ja lukenut läjän suomalaisten muuttopäiväkirjoja.

    -Jos jostain tavarasta on vaikea luopua, kannattaa sen viiletä hetki vaikkapa jollain tutulla. Sen jälkeen on helpompi tehdä mahdollinen luopumispäätös. Täytyy myös muistaa, että rumassa, lahjaksi saadussa tavarassa voi piillä suuri ja kaunis tarina, muistuttaa Kinnunen.
    Mikä tekee uudesta kodista kodin?

    Toimittaja Maija-Liisa Juntti kutsui muuttoasiantuntija Veera Kinnusen kylään muuttokaaoksen keskelle.

  • -Tv-sarjojen ääressä samaistutaan tunne-elämään - oli sitten kyseessä pukudraama, saippuasarja tai Rintamäkeläiset, tietää televisiotutkimuksen dosentti, tutkija Jukka Kortti.
    -Sohvaperunat-ohjelmassa katsojia kiehtoo aitous, suoruus ja rehellisyys. Kukaan ei kilpaile vaan elämä on tavallista mahtava arkea, kertoo tuottaja Pauliina Ojala EndelmolShinesta .

    Ylen draama-arkistot avautuvat Areenaan tammikuussa 2017, mutta onnen päivät alkavat jo tänään. Ylen joulupaketista löytyvät ruotsinkielinen nuortensarja Sexton, Fakta homma ja joulujaksot Kotikadusta ja Metsolasta. Nämä joululahjat valikoituivat äänestyksen kautta, ja voittajaksi äänestettiin Rintamäkeläisten joulujakso, ohjelmaa 70-luvulta.

    Miksi televisio ei kuole vaikka niin kauan sitä on ennustettu? Onko katsojakokemus muuttunut vuosien varrella? Kati Lahtisen vieraana televisiotutkimuksen dosentti, tutkija Jukka Kortti ja Sohvaperunat-ohjelman tuottaja Pauliina Ojala.

  • -Elintarviketeollisuuden jäte höyhen voi muuttaa muotoaan ja kiertää vaikka loputtomasti. Vain taivas rajana, mitä höyhenistä voisi tehdä, innostuu johtava tutkija Raija Lantto VTT:ltä
    Höyhen on kevyt, vettä hylkivä, lämpöä eristävä - ja kenties tulevaisuuden pakkausmateriaali.
    Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä alkaa tutkimus, jossa selvitetään höyhenten hyödyntämistä erilaisissa materiaalisovelluksissa. Kuinka höyhen taipuu langaksi, pinnoitteeksi ja pakkauksiksi?

    Mira Stenström tapasi VTT:n johtavat tutkijat Anna-Stiina Jääskeläisen ja Raija Lanton. HK Scan -konsernin tutkimus- ja kehitysjohtaja Mika Tuomola kertoo, mitä meillä Suomessa tehdään tällä hetkellä elintarviketuotannon yhteydessä syntyville höyhenille?

  • Matematiikka on parhaimmillaan oppimisen ja oivaltamisen iloa, muistuttavat Maarit Rossi ja Leena Mannila.

    -Matematiikan opetusta täytyy muuttaa. Se ei voi olla enää opettajajohtoista. Meidän nuorisolla on niin rikas ympäristö, että he eivät voi tulla kouluun toistamaan jotain tehtäviä, jotka eivät liity millään tavoin heidän elämään. Opetukseen tarvitaan käytäntöön sitomista ja toiminnallisuutta. Myös opettajien opetusmenetelmiä on laajennettava. On annettava mahdollisuus, että lapsilla syntyy halu oppia matematiikkaa.

    Suomen kouluosaamista mittaavien Pisa-testien tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006 vuoteen 2012 ja nyt suunta tutkimuksessa on jälleen lievästi alaspäin. Tuoreessa Pisa-tutkimuksessa keskityttiin luonnontieteisiin. Miksi Suomen tulokset ovat laskusuunnassa? Mitä esimerkiksi matematiikan opetuksessa tuossa ajassa on tapahtunut tai tuota edeltävässä ajassa että näin on käynyt?

    Kysymyksiin ovat vastaamassa Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton MAOL ry:n puheenjohtaja Leena Mannila ja mm. Global Teacher Prize -opettajakilpailun maailman parhaimpaan kymmenikköön valittu opettaja Maarit Rossi. Puhelimen päässä myös mm. vuoden luokanopettajaksi valittu Maarit Korhonen. Toimittaja on Tuukka Pasanen.

Lyssna också