Tiedeykkönen

Yksilöidyt syöpähoidot

  • 14 min
  • tillsvidare

Syöpähoidot räätälöidään nykyisin yksilön tautitilanteen mukaan. Irmeli Kangaspunnan haastateltavana on Petri Bono HYKSistä.

Sändningar

  • ti 8.10.2013 12.12 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Parkinsonin tautiin saattaa löytyä parantava hoito hermokasvutekijästä. Hermosoluja suojaava CDNF-proteiini annostellaan suoraan potilaan aivoihin erityisen laitteen avulla. Hoito on jo osoittanut tehonsa eläinkokeissa, missä se pysäytti Parkinsonin taudin etenemisen. Lisäksi tämä aivojen dopamiinihermokasvutekijä pystyi elvyttämään hyytyneitä dopamiinin tuottajasoluja eli se paransi taudin aiheuttamia soluvaurioita aivoissa. Nykyiset Parkinson-lääkkeet lieventävät oireita, mutta ne eivät estä taudin etenemistä ja aivosolujen tuhoutumista.
    Nyt uusi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa löydetty CDNF-proteiini on saanut luvan potilaskokeisiin Ruotsissa, Karoliinisessa instituutissa. Leena Mattila tapasi professori Mart Saarman Viikissä.

  • Lasten leukemiaa vastaan taistellaan uusilla hoidoilla. Leukemiasta tunnetaan jo laajasti erilaisia geneettisiä ominaisuuksia ja ne kartoitetaan leukemian diagnoosivaiheessa mahdollisimman tarkasti. Tavoitteena on kehittää täsmähoitoja, jotka säästävät muuta kehoa. Jokaisen potilaan tauti on omanlaisensa ja käsittää monta erilaista leukemiaa. Leukemiasolut saattavat kehittää itselleen uudenlaisia ominaisuuksia väistääkseen lääkkeiden vaikutuksen. Leukemiasolut saattavat jopa taistella toisiaan vastaan.

    Leukemiatutkija Olli Lohi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo monimuotoisen ja vaativan leukemian keinoja puolustautua lääkkeitä ja hoitoja vastaan. Lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri Matti Korhonen kertoo mitä uutta karteesoluhoito tuo taisteluun lasten leukemiaa vastaan. Siinä potilaasta otettuja soluja muokataan geneettisesti geeninsiirrolla. Toimittajana Nina Malmberg.

  • Tutkijoilla on uudenlainen ymmärrys siitä, miten ihmisen mieli syntyy usean ihmisen vuorovaikutuksessa. Virittäydymme toisiimme muillakin tasoilla kuin puheen kautta. Tunteet syntyvät kehossa ja ne vaikuttavat myös autonomiseen hermostoon. Viestimme vahvasti jo ennen kuin olemme sanoneet yhtään sanaa.

    Miehetkin puhuvat tunteistaan, mutta vain eri tavoin kuin naiset. Vuorovaikutus alkaa synnyttyämme: vauva ei ole tyhjä taulu vaan aktiivinen vuorovaikutuksen synnyttäjä ja osallistuja. Virittäydymme toisiimme viidellä eri tasolla. Haastateltavina ovat psykologian professori Jaakko Seikkula ja psykologian tohtori Virpi-Liisa Kykyri. Toimittajana on Nina Malmberg

  • Vuoden 1918 sisällissodasta tulee pian kuluneeksi sata vuotta. Sota ei ollut pelkästään miesten, vaan tuhannet naiset osallistuivat siihen sekä aseellisissa että aseettomissa tehtävissä. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkönen-ohjelmassa lähestytään traagisia tapahtumia punaisten naisten kohtaloiden kautta. Haastateltavina ovat historian tutkijat Tuomas Hoppu ja Tiina Lintunen, joilta kummaltakin on ilmestynyt punaisten naisten kohtaloita käsittelevä tutkimus. Lisäksi ääneen pääsevät arkistojen kätköistä punainen sairaanhoitaja Elli Nurminen sekä naiskaartilainen Tyyne Niemi.
    Kuva: Uuraan naiskaarti, Yle/Varkauden Tehtaanmuseo

  • Apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta tutkii ja mittaa ilmakehän pienenpieniä, nanometrien kokoluokkaa olevia hiukkasia. Mittausmatkat vievät hänet eri puolille maapalloa kuten Huippuvuorille, Grönlantiin ja Etelämantereelle. Mittauksia tehdään useilla alueilla, koska hiukkasten syntyprosessit saattavat vaihdella paikan mukaan. Olot mittausasemilla ovat välistä ankarat ja edellyttävät myös erikoistoimia. Esimerkiksi ennen pohjoisen alueille menoa suoritetaan jääkarhun kohtaamiskurssi.

    Tähtitaivaalla on yhä nähtävää kuten Skorpionin tähdistön Antares-tähti etelässä sekä yöllä näkyvä kesäkolmio, jonka muodostavat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair.

    Haastateltavina ovat apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Musiikki aiheuttaa vipinää aivojen monissa osissa: tarkkaavaisuus- ja muistialueilla, motorisilla alueilla, se voi herättää tunteita, rauhoittaa tai piristää. Millaisin menetelmin musiikin vaikutusta aivoihin tutkitaan? Kuinka musiikin avulla voidaan parantaa vaikkapa oppimistaitoja tai kuntouttaa aivoja esimerkiksi aivovamma- tai dementiapotilaiden hoidossa?
    Musiikin ja aivojen äärellä ovat Cicero Learning -verkoston tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi ja akatemiatutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.
    Toimittajana Jaana Sormunen.

  • Minkälainen on väärä pyykkipulveri sarjamurhaajalle ja miten ääniaallot vaikuttavat laivojen maalaustarpeeseen? Näistä ja syövän etäpesäkkeistä puhutaan Tiedeykkösessä. Ja urheilulääketieteessä tutkitaan, miten erilaiset äänistimulointimenetelmät vaikuttavat ja palautumiseen. Syöpätutkimuksessa pohditaan, miten syövän etäpesäkkeitä voidaan estää. Rikostutkija pyrkii tunnistamaan rikospaikalla olleet henkilöt, varsinkin rikoksesta epäillyt, paikalta kerättyjeen DNA-näytteiden avulla. Molekyylibiologi Jari Louhelainen Liverpoolin John Moores yliopistosta toimii näillä kolmella alalla tutkijana. Leena Mattila tapasi dos. Louhelaisen tämän Suomen visiitillä.

  • Sydämen rytmihäiriöt vaarantavat ihmisen terveyttä. Eteisvärinästä kärsii 100 000 ihmistä Suomessa, ja noin 50 000 ihmisellä sydän sykkii epätahtiin heidän tietämättään. Jos eteisvärinää ei hoideta, niin tällainen rytmihäiriö lisää kuolleisuutta ja riskiä aivoinfarktille. Vaiva voi olla oireeton, ja siksi tarvitaan keinoja tunnistaa sydämen eteisten nopea ja järjestymätön toiminta.

    Älypuhelin kulkee yleensä ihmisen matkassa, ja siihen ladattava sovellus auttaa eteisvärinän tunnistamisessa. Tallaisia sovelluksia on kehitetty Turun yliopistossa ja VTT:llä. Eteisvärinä tunnistetaan sydänsähkökäyrällä, EKG:llä, joko 12 kytkennällä tai pitkäaikaisrekisteröinnillä. Mutta kännykän sovellus voi antaa vihiä sydämen rytmihäiröistä.

    VTT:n älypuhelinsovellukseen kuuluu rintakehällä oleva laite, johon tallentuu potilaan sydänsähkökäyrä. EKG siirtyy puhelimeen bluetooth-teknologialla, ja siitä edelleen sen voi siirtää pilvipalvelun kautta omalle lääkärille. Tieto kulkee salattuna. Laite ja sovellus tulevat kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana. Johtava tutkija Timo Varpula VTT:ltä on kehittänyt laitetta.

    Turun yliopiston älypuhelin sovellus puolestaan analysoi sydämen pumppauksen mikroliikkeitä, eli sydämen mekaanista toimintaa. Sovellus hyödyntää puhelimen liikeantureita, ja analysoi kiihtyvyys- ja kiertokulma-antureiden tuottamaa tietoa. Tutkija Mikko Pänkäälä on kehittänyt sovellusta. Eila Koivisto on kärsinyt eteisvärinästä yli 30 vuoden ajan. Hän kokeilee älypuhelinsovellusta. Projektipäällikkö Tero Koivisto tekee mittausta. Turkulaisten laite on tulossa kauppoihin vuoden 2018 aikana.

    Turun yliopiston kardiologian professori Juhani Airaksinen arvioi älypuhelinsovelluksia eteisävärinän tunnistuksessa. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Timo Varpula VTT.

  • Professori Markku Kulmala, joka nimitettiin tieteen akateemikoksi, on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja -kemian tutkija. Kulmalan huippututkimusryhmä Helsingin yliopistossa tutkii miten ihmisen toiminta ja luonnon prosessit vaikuttavat ilmastoon. Ryhmässä on kehitetty uusia mittalaitteita ja ilmakehätieteen edistyminen perustuu juuri uusiin tarkkoihin mittauksiin.

    Nykyisin tiedetään jo melko tarkasti mitä kuutiosenttimetri ilmaa pitää sisällään, mutta tutkijoiden tähtäimessä on hyvin tarkka tieto ilman sisältämistä molekyyleistä, molekyyli molekyyliltä. Ilmakehätutkijat saattavat antaa lisäpontta jopa pimeän aineen tutkimukseenkin.

    Akateemikkona Kulmala haluaa toimia tieteen puolestapuhujana ja teettää myös tutkimuksen siitä, miten maahamme on syntynyt huippututkimusta ja missä ovat ongelmat. Haastateltavana on professori Markku Kulmala.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, ”historian ensimmäiseen raamatunkäännökseen”, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin, jotka ovat avanneet aivan uusia näkymiä Vanhan testamentin hepreankielisiin teksteihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui?

    Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Helsingin yliopiston professori Teppo Järvisen mukaan lääketiede on nuori tieteenala, josta puuttuu avoin keskustelu ja lähdekritiikki. Vakiintuneet käytännöt hyväksytään usein kritiikittä. Tanskalainen lääketieteen tutkija Peter Gøtzsche arvostelee erityisesti lääketutkimusta, joka tällaisenaan tuottaa pahimmillaan huonoja lääkkeitä. Erityisesti hän arvostelee masennuslääkkeitä. Psykiatrian professori Erkki Isometsä vastaa Peter Gøtzschen kritiikkiin.
    Toimittaja Nina Malmberg

  • Neuropsykologian näkökulmasta vieraiden kielten opiskelu kannattaisi aloittaa mahdollisimman nuorella iällä. Koulussa vieraan kielen opetus kuitenkin aloitetaan yleensä vasta kolmannella luokalla. Millaiset ovat lasten kielenoppimistaidot ja miten ne muuttuvat iän karttuessa? Siitä keskustellaan Helsingin yliopiston neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaan kanssa. Ranskan kielen opettaja Heidi Pirhonen Espoon Kantokasken koulusta kertoo, kuinka oppiminen käytännössä tapahtuu ja mitkä ovat parhaat metodit eri ikäisten oppilaiden kanssa.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

Klipp

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Lyssna också