Radioateljee

Hänen täytyy olla erilainen - balladi Hallin Jannesta

  • 39 min
  • utgått

Tosiasiat ja tarinat Hallin Jannesta tekevät hänestä roiston ja sankarin yhtä aikaa. Tarinat ja henkilö kiehtovat samalla kun yhteisö selittää pahuuden johtuvan jostain muusta kun yhteisöstä itsestään. Uniikiksi Hallin Jannen tekee musiikki, josta on tullut kansanperinnettä, vaikka alun perin Janne sepitti itse laulun itsestään Hämeen linnassa. Se julkaistiin arkkiveisuna Turussa 1868.
Ohjelman Hänen täytyy olla erilainen on käsikirjoittanut ja ohjannut Harri Huhtamäki. Musiikin ovat tehneet Tapani Rinne, Tuomas Norvio, Esa Karjula ja Harri Huhtamäki, joka on myös kertoja Eero Saarisen ohella. Tekninen toteutus on Pekka Lapin ja tuottaja on Harri Huhtamäki

Sändningar

  • fr 11.11.2011 22.05 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • - ja ulkopuolisuuden pelko

    Koneiden kapinassa on kysymys ihmisen, teknologian ja luonnon välisistä suhteista. Niihin liittyy usein pelkoja ja jännitteitä.

    Koneellistuminen avaa taiteen ja runouden kannalta mielenkiintoisia kuvia siitä, millaiseksi ihminen ylipäänsä tulevaisuudessa rakentuu tai rakennetaan. Mitä tämä tarkoittaa niille, jotka eivät koskaan ole oikein istuneet mihinkään normiin? Ulkopuolisuuden teema toistuu: sivullisesta lapsesta tulee aikuinen, joka ei osaa olla muiden seurassa, jota hoivataan alentuvasti tai patistellaan muuttumaan toiseksi.
    Tällaiseen lapsuuteen ja kasvamiseen yhdistyy kuitenkin mielikuvitus, josta saa voimaa aikuisenakin.

    Käsikirjoitus Sanni Purhonen. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Elsa Saisio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • - Suomessa 1917

    Arabikevään ja Prahan kevään rinnalle suomalaiset voisivat nostaa oman Suomen keväänsä, jota elettiin vuonna 1917, ennen itsenäistymistä. Se oli suuren toivon aikaa: Venäjällä tsaarin valta ja sensuuri oli juuri kumottu ja koko valtakuntaan oli levinnyt vapauden huuma. Siperiaan karkotetut poliittiset vangit palailivat kotiin kuin keväiset muuttolinnut. Helsingin yliopiston lipputankoon nostettiin Suomen leijonalippu ja kansa tulvehti pääkaupungin kaduilla kuin äkisti puhjenneesta kukkaloistosta sekaisin menneet mehiläiset. Tulevasta ei tiedetty, mutta siitä oltiin varmoja, että nyt suomalaiset olivat ottamassa paikkaansa vapaiden kansojen joukossa.

    Näitä kiihkeitä päiviä kuvaa Radioateljeen ohjelma Kevät, jonka tunnelmat ovat löytyneet Suomen Kuvalehden sadan vuoden takaisista kirjoituksista. Keskiössä ovat nimimerkki Taavetin silminnäkijäkuvaukset maaliskuun 1917 kahden viimeisen viikon tapahtumista Helsingissä; niitä höystävät Juhani Ahon pohdinnat vapauden tunteesta, Vilho Setälän kirpeät huomiot kansallisten kulttuurien monikulttuurisuudesta sekä Samuli Paulaharjun pakina, jossa valottuu tilanne vuotta myöhemmin, siis keväällä 1918.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Minna Haapkylä ja Aki Raiskio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • - fragmentteja lopun käsikirjasta

    Ohjelma tiivistää teollisen ja jälkiteollisen kulttuurin pelon erot kysymyssanoihin mikä ja milloin. Mikä viittaa pysyvyyteen, jähmeyteen, ilmiöiden selväpiirteisiin rajoihin. Moderniin digiaikaan sopivat paremmin milloin -kysymykset. Maailma on entistä enemmän prosessi: kaikki on väliaikaista, jatkuvaa liikettä, loputonta muutosta. Milloin on terrorismia? Milloin on pelko?

    Pelko lisääntyy, vaikka maailma on pohjoisen pallon puoliskon asukkaille turvallisempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Miksi? Johtuuko pelon paradoksi globaalin totaalisen tuhon riskin uhasta?
    Tuhon mahdollisuus on muuttanut yhteiskunnallisen horisontin: riski ja pelko jäsentävät koko olemistamme. Nyt terrorismista on tullut jatkuvaa pelkoa lietsova epämääräinen uhka, jota on helppo hyödyntää poliittisesti. Onko tuo uhka johtamassa digitaaliseen panoptiseen tarkkailuyhteiskuntaan?

    Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Elsa Saisio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • - vapaa runoilija 700-luvun Kiinassa

    Meng Haoran (689–740) oli maineikkaan Tang-dynastian (618–907) aikana elänyt kiinalainen runoilija. Lyhyttä ja vaatimatonta virkauraansa lukuun ottamatta Meng Haoran eli lähes koko elämänsä kotitiluksillaan Xiangyangissa, joka sijaitsee nykyisen Hubein maakunnan alueella, Keski-Kiinassa. Hän vietti matkustelevaa elämää ja viihtyi hyvin erakkoelämään orientoituneiden runoilijakollegoidensa, munkkien, kalastajien ja talonpoikien seurassa.

    Meng Haoranin runojen pääaihe on luonto ja elämä sen keskellä, vuorilla ja virroilla - zenin hengessä. Hän on Wang Wein (701–761) ohella yksi Kiinan tunnetuimmista maisemarunoilijoista. Tällaisista runoista käytetään myös nimitystä tianyuan shi eli pelto- ja puutarharunot. Radioateljeen ohjelmaan on suomennettu Meng Haoranin runoja suoraan alkukielestä.

    Käsikirjoitus, runojen suomennokset ja ohjaus: Pertti Seppälä. Tekninen toteutus: Pekka Lappi.
    Kertojat: Antti Reini, Elsa Saisio ja Timo Välisaari. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Lyssna också