Ensimmäisen eduskunnan naiset

Alexandra Gripenberg

  • 17 min
  • tillsvidare

Ensimmäisen eduskunnan naiset -sarjassa on vuorossa suomalaisen puolueen Alexandra Gripenberg. Sata vuotta sitten monet naisasiavaikuttajat epäilivät, ovatko naiset vielä valmiita vaalioikeuteen. Yksi heistä oli ruotsinkieliseen yläluokkaan kuuluva kirjailija Alexandra Gripenberg, joka ei nähnyt naisten vaalioikeutta edes ajankohtaiseksi asiaksi. Eduskuntaankin hän toivoi etupäässä päteviä edustajia eikä naisia tai miehiä. Naisasianaisen yllätykseksi naisten vaalioikeus säädettiin ja hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisten naiskansanedustajien joukossa vuonna 1907. Suomalaisen puolueen kansanedustajasta Alexandra Gripenbergistä kertoi vuonna 1969 kirjailija ja kääntäjä Tyyni Tuulio.

Sändningar

  • sö 29.5.2011 17.10 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Suomalaisen puolueen kansanedustaja Eveliina Ala-Kulju oli eteläpohjalainen emäntä, joka toimi elämänsä aikana myös kaupanhoitajana sekä opetti kiertokouluissa. Eveliina Ala-Kulju emännöi taloa hetken myös Yhdysvalloissa. Ala-Kuljua muistelee hänen poikansa Reino Ala-Kulju, joka toimi Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) ja kokoomuksen kansanedustajana 1930?1960-luvuilla.

  • Sosiaalidemokraattien Hilja Pärssinen toimi kansanedustajauran lisäksi toimittajana, kirjailijana ja opettajana.Hän oli kansalaissodan aikana jäsenenä Kansanvaltuuskunnassa, joka toimi punaisen puolen hallituksena. Pärssinen pakeni hetkeksi vuoden ajaksi Venäjälle, mutta joutui vankilaan useiksi vuosiksi palattuaan takaisin. Äänioikeuden menettäminen kesti kuitenkin vankeusaikaa pidempään, ja Hilja Pärssinen asettui ehdolle uudelleen vasta vuonna 1929. Sosiaalidemokraattien kansanedustajaa muistelee poliitikko ja kulttuurivaikuttaja Sylvi-Kyllikki Kilpi.

  • Suomalaisen puolueen kansanedustaja Hilda Käkikoski korosti kirjailijantyössään ja eduskuntatyössään naisasiaa, uskontoa ja sivistystyötä. Opettajana työskennellyt Käkikoski hankki koulutusta kansakoulusta yliopistoon saakka. Kerrotaan, että Käkikoski hankki kotipaikkakunnalleen myös ensimmäisen kansakoulun pyydettyään ensin hirret ja muut rakennustarvikkeet paikkakunnan talollisilta.Hilda Käkikoskea muistelee kirjailija ja kääntäjä Tyyni Tuulio vuonna 1969.

  • Yrittäjä Iida Aalle-Teljo oli Suomen työväenpuolueen uranuurtajanainen. Hän oli perustamassa puoluetta, ja oli sen puoluehallinnon ainoa naisjäsen muutaman vuoden ajan. Monen vasemmistopoliitikon tavoin myös Iida Aalle-Teljo pakeni Neuvosto-Venäjälle kansallissodan loppuvaiheessa. Suomalaiset Viron vapaustaistelijat ilmiantoivat kuitenkin Tallinnassa asuneen Aalle-Teljon, ja Suomeen palautettu entinen kansanedustaja laitettiin syytteisiin sekä tuomittiin poliittisista syistä kuritushuoneeseen. Sosiaalidemokraattien kansanedustajaa Iida Aalle-Teljoa muistelee poliitikko ja näytelmäkirjailija Martta Salmela-Järvinen vuonna 1969.

  • Ensimmäisen eduskunnan naiset -sarjassa esitellään sosiaalidemokraattien kansanedustaja Anni Huotari. Monen vasemmistopoliitikon lailla hänetkin tuomittiin vankeuteen kansalaissodan jälkeen. Huotari palasi vankeutensa jälkeen vielä eduskuntaan kahteen otteeseen, kunnes viimeinen kausi eduskunnassa loppui vuonna 1943, kun Huotari menehtyi tapaturmaisesti. Kansakoulun ja käsityökoulun käynyt Anni Huotari työskenteli käsityönopettajana ja ompelijana. Hän oli aktiivinen myös Sosiaalidemokraattisessa työläisnaisliitossa. Myös hänen puolisonsa Anton Huotari oli kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Anni Huotaria muistelee filosofian lisensiaatti Raili Ruusala.

  • Ensimmäisen eduskunnan naiset -sarjassa on vuorossa suomalaisen puolueen Alexandra Gripenberg. Sata vuotta sitten monet naisasiavaikuttajat epäilivät, ovatko naiset vielä valmiita vaalioikeuteen. Yksi heistä oli ruotsinkieliseen yläluokkaan kuuluva kirjailija Alexandra Gripenberg, joka ei nähnyt naisten vaalioikeutta edes ajankohtaiseksi asiaksi. Eduskuntaankin hän toivoi etupäässä päteviä edustajia eikä naisia tai miehiä. Naisasianaisen yllätykseksi naisten vaalioikeus säädettiin ja hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisten naiskansanedustajien joukossa vuonna 1907. Suomalaisen puolueen kansanedustajasta Alexandra Gripenbergistä kertoi vuonna 1969 kirjailija ja kääntäjä Tyyni Tuulio.

  • Ensimmäisen eduskunnan naiset -sarjassa esitellään sosiaalidemokraattien kansanedustajat Maria Raunio sekä Jenny Nuotio-Upari. Raunion ura päättyi puolueen sisäisiin erimielisyyksiin, joiden vuoksi hän joutui syrjäytetyksi ehdokaslistalta. Raunio lähti Yhdysvaltoihin, jossa hän menehtyi vuosi tulonsa jälkeen. Maria Raunio elää kuitenkin edelleen Akseli Gallen-Kallelan Tyttö Keuruun kirkossa -taulussa, jonka mallina hän oli 17-vuotiaana. Jenny Nuotio-Uparin ensimmäinen ja ainoa kausi eduskunnassa jäi varsin lyhyeksi. Hän oli nimittäin ensimmäinen nainen, joka jäi eduskunnasta äitiyslomalle. Politiikkoja muistelee näytelmäkirjailija ja poliitikko Martta Salmela-Järvinen vuonna 1969.

  • Maalaisliiton kansanedustaja Hilma Räsänen oli puolueensa ainoa naisehdokas, joka ylsi ensimmäiseen eduskuntaan. Kansakoulun opettajan työn ohella Hilma Räsänen kirjoitti opppikirjoja ja työskenteli myös kääntäjänä. Räsänen vastusti aikanaan Maalaisliittoon perustettavaa erillistä naisyhdistystä, vaikka hän työskenteli muutoin paljon naisten hyväksi. Räsästä muistelee keskustalaiskansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen.

  • Ensimmäisen eduskunnan naiset -sarjassa on vuorossa suomalaisen puolueen kansanedustaja Liisi Kivioja. Ennen kansanedustajauraansa ja osittain sen aikana Liisi Kivioja toimi kansankoulunopettajana, ja kansanedustajauransa jälkeen hän työskenteli Kuopion vanhain sokeain työkoulun johtajana. Myöhemmin Liisi Kivioja palkattiin pankinjohtajaksi Kalajoen Kansallis-Osake-Pankkiin, mikä oli tuohon aikaan harvinainen tehtävä naisella. Liisi Kiviojaa muistelee vuonna 1969 kansanedustaja Aune Innala, joka tuli tunnetuksi myös Suomen ensimmäisenä naisjuristina.

  • Ruotsalaisen kansanpuolueen Dagmar Neovius otti osaa ennen kansanedustajakauttaan naiskagaaliin, joka vastusti Venäjän toimia sortokaudella. Hän kuului Neovius-Nevanlinnojen professorissukuun, ja ensimmäiseen eduskuntaan valittiin myös hänen veljensä Arvid Neovius. Dagmar Neoviusta muistelee kansanedustaja Ebba Östenson vuonna 1969.

  • Eduskunnan ensimmäiset naiset -sarjassa on vuorossa sosiaalidemokraattien kansanedustaja Miina Sillanpää. Talousneuvos ja toimittaja Miina Sillanpäästä tuli 20-luvulla Suomen ensimmäinen naisministeri, ja kantaakseen hän sai tuolloin sosiaaliministerin salkun. Miina Sillanpään elämää ennen eduskunta-aikoja muistelee näytelmäkirjailija ja kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen vuonna 1969.

  • Eduskunnan ensimmäiset naiset -sarjassa on vuorossa sosiaalidemokraattien kansanedustaja Miina Sillanpää. Talousneuvos ja toimittaja Miina Sillanpäästä tuli 20-luvulla Suomen ensimmäinen naisministeri, ja kantaakseen hän sai tuolloin sosiaaliministerin salkun. Miina Sillanpää muistelee pakinassaan Suomen ensimmäisen eduskunnan naiskansanedustajien eduskuntatyötä.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också